Ihmiskunnan sivilisaation historialla on aina ollut piirteitä sen olemassaolon kaikissa vaiheissa ja planeetan eri alueilla. Nykymaailmasta, sellaisena kuin sen nyt tiedämme, on tullut niin paitsi teknisten innovaatioiden ansiosta. Sen muodostumista helpotti myös yhteiskunnan jatkuva kehitys pysähtyneisyytensä, voimakkaiden harppauksien ja vallankumousten kanssa. Taloudellisessa ja sosiaalis-poliittisessa ajattelussa oli monia erilaisia lähestymistapoja tällaisen sosiaalisen kehityksen tasojen korostamiseen. Nykyään yhteiskunnan kehitys on kuitenkin jaettu tällaisiin yleistettuihin vaiheisiin.
Maatalouden yhteiskunta
Tätä yhteiskuntaa edustavat talonpojat, joista se koostuu melkein kokonaan. Tällaisen yhteiskunnan perustana ovat maaperän työ sekä puutarha- ja puutarhaviljelykasvien viljely. Tavaroiden vaihto tapahtuu vasta lapsenkengissä.
Teollinen yhteiskunta
Se syntyi teollisen vallankumouksen ja käsityön korvaamisen koneella, joka muutti suuresti yhteiskunnan ja sen sosiaalisten ja taloudellisten suhteiden kehitystä.
Postiteollisuusyhteiskunta
Tämä vaihe on jo saavuttanut monia länsimaita. Sitä kutsutaan myös informatiiviseksi, koska tiedosta tulee tänä aikana arvokas tekijä. Tietoyhteiskunnan kehityksen päävaiheita ei ole vielä tutkittu täysin.
Marxilainen lähestymistapa
Syvempi ja täydellisempi arvio, joka heijastaa yhteiskunnan kehitysvaiheita, oli Karl Marxin XIX vuosisadan puolivälissä samoin kuin hänen seuraajansa myöhemmin. Marx jakoi ihmisyhteiskunnan historian viiteen perusmuodostumaan.
Alkeellinen yhteisöllinen muodostuminen
Yhteiskunnalla ei ollut ylijäämää työstään. Kaikki käytettiin.
Orjan muodostuminen
Koko yhteiskunnan hyvinvointi perustui orjien pakkotyöhön.
Feodaalinen muodostuminen
Tällaisessa yhteiskunnassa oli ylitarkastajien ja henkilökohtaisesti riippuvaisten vasallien tikkaat. Tämän yhteiskunnan ruohonjuuritason rakenteet varmistavat sen elintärkeän toiminnan.
Tärkeä kohta
Tämä ja edellinen muodostuminen korreloivat maatalousyhteiskunnan kanssa. Marx ei korostanut omissa teoksissaan erityistä huomiota, mutta myöhemmät tutkijat huomauttavat, että samaan aikaan itäisen keskiaikaisen Euroopan kanssa oli olemassa ns. Poliittinen tuotantomenetelmä. Sitä ei voida kutsua feodalismiksi, koska ei ollut sosiaalisia tikkaita, kaikki maat kuuluivat muodollisesti hallitsijalle, ja kaikki kohteet olivat hänen orjia, joilta puuttui kaikki vapaan tahdon oikeudet. Keskiaikainen Euroopan kuningas ei tuskin voinut tehdä tätä omille feodaalille.
Kapitalistinen muodostuminen
Tässä yhteydessä pakko ei ollut väkivaltaisia menetelmiä, vaan taloudellinen vaikutus. Yksityisoikeus ilmestyy, uudet luokat, kaupallisen toiminnan käsite. Kapitalismi syntyy samoista syistä kuin teollisuusyhteiskunnassa.
Kommunistinen muodostuminen
Marxilaisten teoreetikkojen mukaan kapitalismi syntyi uudestaan imperialismiksi, jolle oli ominaista työmassajen äärimmäinen hyväksikäyttö kourallisen kauppiaiden toimesta. Seurauksena syntyi käsitys maailmanvallankumouksesta ja oikeudenmukaisemmasta yhteiskunnasta. Yhteiskunnan jatkokehitys ja kylmä sota ovat kuitenkin osoittaneet, että kommunismin rakentaminen ainakin tässä vaiheessa on mahdotonta. Ja kapitalismi, jälkimmäisen paineessa, ylitti itsensä, pakottaen lännen oligarkit tarjoamaan takeita alemman kerroksen taloudellisen tilanteen parantamiseksi vasemmistolaisten taipumusten leviämisen välttämiseksi.
