Vetoomus puhetietiketissä oleviin ihmisiin on tietty sana tai lause, joka nimeää vastaanottajan ja on ominaista kansalliselle kielikulttuurille. Sen muodot venäjän kielellä ovat muuttuneet monta kertaa historian aikana, koska ne muodostettiin samanaikaisesti kansallisten perinteiden kanssa.
Nykyään puhetietiketti vaatii lausumattomien sääntöjen noudattamista. Yksi sen tärkeistä muodoista on vetoomus eri ihmisille tai tietylle henkilölle.
Käsitteet ja määritelmät
Sukupuolesta, iästä, asemasta yhteiskunnassa, sukulaisuudesta ja tuttavuudesta riippuen emme sovella eri tavalla eri ihmisiin. Intonaatiolla on suuri merkitys, koska puhutulla viestillä on erilaiset merkitykset eri intonaatioille.
Valitus tapahtuu:
- Epävirallinen - teillä "nimeltä", nimellä "rakas ystävä" ja niin edelleen.
- Virkamies on vähän unohdettuja sanoja ja vetoaa ihmisiin: "rouva", "herra", "rakastajatar", "herra" ja muut. Yleisimmin käytetään ”kansalaisia” tai “tovereita”.
- Impersonal - nämä ovat lauseita, joissa vetoaa muukalaiseen, esimerkiksi ”anteeksi”, “kerro minulle”, “pyydän anteeksi”, “salli” ja niin edelleen.
Tarkastellaan yksityiskohtaisemmin näitä ja muita venäjän puhetietiketissä hyväksyttyjä hoitomuotoja.
Venäjän kielen yleisesti tunnustetun hoitomuodon muodostumisen historia
Puhetietiketin ensimmäiset normit ilmestyivät 1800-luvun alussa, ja ne esitettiin Pietarin määräyksellä kootussa oppikirjassa "Arjen päivittäisrutiinit". Esimerkiksi isää, teoksen kirjoituksen mukaan, pitäisi kutsua "suvereeniksi isäksi" ja äitiään "suvereeniksi äidiksi".
1800-luvulla Venäjälle perustettiin eurooppalainen käyttäytymistapa ja vetovoima. Siellä oli myös eräänlainen puhetietiketti. Käytettiin myös virallisia ilmaisuja, kuten ”armollinen rouva” ja ”armollinen herra”. Joten he kääntyivät muukalaisten puoleen, ja tällä muodolla kaikki viralliset viralliset asiakirjat alkoivat. Jonkin ajan kuluttua ilmestyi lyhennetty versio kielenvaihdosta muodossa "sir" ja "rouva".
Palvelussa käytettiin vakiintuneita kaavoja: “Sinun ylhäisyytesi”, “Kunnioituksesi”. ”Sinun korkeutesi” osoitti kuninkaallisen perheen jäseniä, ”keisarillinen majesteetti” osoitettu keisarille ja hänen vaimonsa, ”sinun ylhäisyytesi” kreiville ja “armonne” prinsseille.
Lokakuun vallankumouksen jälkeen otettiin käyttöön vetoomuksia ihmisiin kuten "toveri", "kansalainen", "kansalainen". Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen ensimmäinen heistä menetti suosionsa, eikä sitä käytännössä käytetä puhetietiketissä, Venäjän armeijaa lukuun ottamatta.
Muodon valinta
Kun valitset tapaa puhua ihmisille venäjäksi, otetaan huomioon seuraavat tekijät:
- tilanteen luonne (puolivirallinen, virallinen, epävirallinen)
- tutustumisaste (tuntematon, tuttavat, tuntematon, tuttu);
- puhujan luonnehdinta (mies tai nainen, alainen tai ylivoimainen, ikää nuorempi tai vanhempi);
- asenne keskustelukumppaniin (neutraali, kunnioittava, kohtelias, tuttu).
“Sinä” tai “sinä”
Venäjän kielellä puhetietiketti hallitsee perinteisesti viittauksen sinuun, joka ilmaisee kunnioittavan ja kohteliaan asenteen keskustelukumppaniin. Tätä lomaketta käytetään viitattaessa henkilöihin virallisissa tilanteissa: työssä, toimielimissä, julkisissa paikoissa. Useimmiten ”sinä” osoitetaan, jos:
- Tämä on tuntematon ja tuntematon henkilö;
- puhujilla on virallisia suhteita (kollega, opettaja - opiskelija, pomo - alainen);
- keskustelukumppani on ikää vanhempi tai hänellä on korkeampi virka-asema;
- henkilö on virkamies tietyssä laitoksessa, yrityksessä tai laitoksessa.
”Sinä” -lomake vallitsee epävirallisessa viestinnässä: kotona, ystävien keskuudessa, lomalla. Toisin sanoen he viittaavat:
- tunnetulle henkilölle;
- lapset ja nuoret;
- tuntemattomat ikätoverit lasten ja nuorten viestintäympäristössä;
- suhteessa heidän lapsiinsa.
Äärimmäisen räikeä sanallisen viestinnän etiikan ja normien rikkominen sekä huonojen tapojen osoitin on vetoomus huoltohenkilökuntaan tai iäkkäämpään.
Puhelinkielen muodot "nimeämättä keskustelukumppania"
Usein venäjän kielellä käydään kasvottomia muotoja puhumalla keskustelukumppaniin: "Olen pahoillani, missä on …?", "Olen pahoillani, voit kysyä …?" ja niin edelleen. Samanlaisia muotoiluja käytetään sekä muodollisessa että epävirallisessa vuoropuhelussa. He ovat kohteliaita ja puolueettomia.
Karkeita ilmaisuja pidetään yksiselitteisesti: "Hei, missä se on …?", "Kuuntele, miten pääset läpi …?" ja niin edelleen.
Huomio-muodot
Puhetietiketissä on kaavoja, joiden päätarkoitus on houkutella keskustelukumppanin tai henkilöryhmän huomio. Esimerkiksi “nuori mies”, “mies”, “tyttö” ja niin edelleen.
Jos ihmisryhmä on tarpeen kiinnostaa, käytetään vakaita lauseita: “Hyvät naiset ja herrat!”, “Kollegat!”, “Ystävät!”, “Kaverit!”, “Kansalaiset!”, “Hyvät maanmiehet!”. Erityinen valitusmuoto tässä tapauksessa riippuu yleisöstä.
Puhetietiketin nimekaavat
Venäjän kielellä on useita nimellisiin vetoomuksia:
- Koko nimi: Irina, Tatjana, Aleksanteri. Tämä on kaukana muodollinen vetoomus ihmiseen.
- Lyhyt: Ira, Tanya, Sasha. Sitä käytetään ystävällisessä keskustelussa.
- Pienennettävä: Ira, Tanyusha, Sasha. Ihanteellinen kommunikointiin läheisten ystävien välillä.
- Karkea ja tuttu: Irka, Tank, Sashka. Tällainen vetoomus kuuluu yleensä lasten välisessä vuoropuhelussa koulussa.
Venäjän puhetietiketissä on tyypillistä vetoomus ihmisiin nimeltä ja etunimeltä - tämä on perinteinen kaava, jota sovelletaan ikääntyneisiin ihmisiin, kollegoihin, pomoon, opettajiin, lääkäreihin.
Valitusta käytetään vain sukunimen kanssa. Sitä käytetään koulutus- ja lääketieteellisissä laitoksissa, armeijassa. Tämä on normi, ja sitä pidetään neutraalina ja kohteliaana muotona.
