talous

Kreikan velka. Kreikan velkakriisi. Tausta ja seuraukset

Sisällysluettelo:

Kreikan velka. Kreikan velkakriisi. Tausta ja seuraukset
Kreikan velka. Kreikan velkakriisi. Tausta ja seuraukset

Video: Kreikan selviytyminen kesäkuun 2018 sopimuksen perusteella 2024, Kesäkuu

Video: Kreikan selviytyminen kesäkuun 2018 sopimuksen perusteella 2024, Kesäkuu
Anonim

Nykyään uutiset viittaavat yhä enemmän Kreikan ulkoiseen velkaan. Ja he puhuvat hänestä velkakriisin ja valtion mahdollisen laiminlyönnin yhteydessä. Mutta kaikki maanmiehemme eivät tiedä, mikä tämä ilmiö on, mitkä ovat sen tilat ja mitä seurauksia siitä voi olla, ei vain pienelle maalle, vaan koko Euroopalle. Puhumme tästä tässä artikkelissa.

Image

edellytyksiä

Nykyään Kreikan ulkoinen velka on yli 320 miljardia euroa. Tämä on valtava määrä. Mutta miten tapahtui, että tämä pieni maa pystyi olemaan velkaa niin paljon rahaa? Kreikan velkakriisi alkoi vuonna 2010, ja siitä tuli osa samanlaista talousilmiötä Euroopassa.

Syyt tähän tilanteeseen ovat hyvin erilaisia. Joten toisaalta tämä on hallituksen säännöllinen päivitys talouden tilastoista ja tiedoista siitä hetkestä alkaen, kun euro laskettiin liikkeeseen. Lisäksi Kreikan julkinen velka alkoi kasvaa kohtuuttomasti vuonna 2007 puhjenneen maailmanlaajuisen talouskriisin vuoksi. Tämän maan talous osoittautui erityisen herkäksi muutoksille, koska se riippuu monessa suhteessa palvelusektorista, nimittäin turismista.

Sijoittajien ensimmäiset huolet ilmestyivät vuonna 2009. Sitten kävi selväksi, että Kreikan velka kasvaa erittäin vakavassa ja uhkaavassa vauhdissa. Joten esimerkiksi jos vuonna 1999 tämä indikaattori suhteessa BKT: hen oli 94%, niin vuonna 2009 se saavutti 129%: n tason. Joka vuosi se kasvaa erittäin merkittävällä määrällä, joka on monta kertaa korkeampi kuin muiden euroalueen maiden keskiarvo. Tämä johti luottamuskriisiin, jolla ei voi olla myönteistä vaikutusta Kreikan investointien kasvuun ja sen BKT: n kasvuun.

Tämän lisäksi maan budjetti on ollut monien vuosien ajan niukkaa. Seurauksena Kreikka pakotettiin ottamaan uusia lainoja, mikä vain kasvatti julkista velkaa. Samanaikaisesti maan hallitus ei myöskään pysty millään tavalla säätelemään tilannetta inflaation avulla, koska sillä ei ole omaa valuuttaa, mikä tarkoittaa, että se ei voi yksinkertaisesti tulostaa tarvittavaa määrää rahaa.

Image

EU: n tuki

Konkurssin mahdollisuuden välttämiseksi Kreikan hallitus pakotettiin vuonna 2010 pyytämään apua muilta EU: n jäsenvaltioilta. Muutamaa päivää myöhemmin, johtuen lisääntyneestä maksukyvyttömyysriskistä, Helleenien tasavallan valtion joukkovelkakirjalainojen luottoluokitus alennettiin "roskapostitasolle". Tämä johti euron vakavan heikkenemiseen ja arvopaperimarkkinoiden romahtamiseen ympäri maailmaa.

Tämän seurauksena EU päätti osoittaa 34 miljardin euron erän Kreikan auttamiseksi.

Image

Ohjeehdot

Maa voisi kuitenkin saada ensimmäisen erän osan vain, jos joukko ehtoja täyttyisi. Luettelemme kolme pääasiallista:

  • rakenneuudistusten toteuttaminen

  • säästötoimenpiteiden käyttöönotto taloudellisen tasapainon palauttamiseksi;

  • Valtion yksityistämisen päättyminen vuonna 2015 omaisuuden arvo 50 miljardia euroa.

Toinen rahoitusapupaketti, joka on noin 130 miljardia euroa, annettiin velvollisuutena toteuttaa vielä tiukempia säästötoimenpiteitä.

Kreikan hallitus alkoi vuonna 2010 panna täytäntöön luetellut ehdot, mikä johti maan asukkaiden joukkojen mielenosoituksiin.

Hallituksen kriisi

Vuonna 2012, toukokuussa, pidettiin Kreikassa parlamentin vaaleja. Osapuolet eivät kuitenkaan pystyneet muodostamaan hallituskokoelmaa, koska vasemmistolaisten radikaalivoimien edustajat eivät tehneet myönnytyksiä ja vastustivat Euroopan unionin ehdottamia säästötoimenpiteitä. He onnistuivat muodostamaan hallituksen vasta kesäkuussa 2012 pidettyjen toistuvien vaalien jälkeen.

Image

SYRIZA-puolueen tuleminen valtaan

Koska vuonna 2012 perustettu parlamentti kahden vuoden kuluttua ei voinut valita maan presidenttiä, hänet erotettiin. Siksi tammikuussa 2015 pidettiin ennakkovaalit, joiden seurauksena SYRIZA-puolue tuli valtaan johtaen nuori ja kunnianhimoinen poliitikko, Alexis Tsipras. Puolue onnistui saamaan 36% äänistä, mikä antoi sille 149 300 parlamentin paikasta. Koalitio SYRIZA: n kanssa sisälsi PASOK: n, Ekologisen vihreän puolueen jäsenet ja vasemmistolaisten radikaalien edustajat. Tsiprasin ja hänen kumppaneidensa vaaliohjelman pääkohde oli kieltäytyminen allekirjoittamasta uusia luottosopimuksia Euroopan unionin kanssa ja säästötoimenpiteiden poistaminen. Juuri tästä syystä puolue sai niin vakavaa tukea Kreikan kansalta, jonka edustajat olivat kyllästyneet maksamaan aiempien hallitusten virheistä.

Image