yhdistys organisaatiossa

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön maat. OECD ja sen toiminta

Sisällysluettelo:

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön maat. OECD ja sen toiminta
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön maat. OECD ja sen toiminta

Video: Talouden toiminta poikkeusoloissa, Jari Eloranta - Talouskriisit luentosarjan osa 4 2024, Kesäkuu

Video: Talouden toiminta poikkeusoloissa, Jari Eloranta - Talouskriisit luentosarjan osa 4 2024, Kesäkuu
Anonim

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö on useiden kehittyneiden maiden kansainvälinen yhdistys, jonka tavoitteena on jälleenrakentaa yleiseurooppalainen politiikka niin kutsutun Marshall-suunnitelman täytäntöönpanossa. Harkitse yleisesti sen peruskokoonpanoa ja toimintaa.

Image

Marshallin suunnitelma

Joten perusta perustettiin vuonna 1948 osana Yhdysvaltain ulkoministerin George Marshallin vuotta aiemmin esittämää suunnitelmaa. Kuten tiedät, toisen maailmansodan tulos oli vakava taloudellinen taantuma koko Euroopassa. Ja jos Neuvostoliitto selviytyi yksinään ja koonnut rivejä diktaattorinsa rautaisella kädellä, Eurooppa makasi raunioina ja oli samalla melko hajanainen rakenne.

Image

Yleisesti ottaen rautaesiripun historia alkaa tästä. Kansainvälinen taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö suunniteltiin Yhdysvalloissa ihmelääkkeeksi sodan jälkeisiin ongelmiin, jotka ovat vaivanneet Eurooppaa. Vuonna 1948 Pariisissa pidettiin 16 Länsi-Euroopan valtion edustajien kokousta. Mielenkiintoinen tosiasia on, että Itä-Euroopan maiden johtajat kutsuttiin siihen. Neuvostoliiton hallitus näki tämän kuitenkin olevan uhka heidän omille eduilleen, eikä antanut heille mahdollisuutta osallistua tähän kokoukseen.

Rautaesirippu

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön ensimmäiset jäsenet ovat tietysti Yhdysvallat ja useat Länsi-Euroopan maat, joille Yhdysvaltojen puolella annettiin taloudellista tukea Marshall-suunnitelman mukaisesti. Näitä olivat Iso-Britannia, Ranska, Italia, Länsi-Saksa ja Hollanti. Juuri nämä maat saivat enimmäisrahasumman, jotta Yhdysvaltojen näihin maihin sijoittama rahoitus vähenee. Amerikkalaiset asettivat kuitenkin kassavirtojen suunnan pääedellytykseksi kommunististen liikkeiden poistamisen näiden maiden puoluejärjestelmissä. Siten Yhdysvallat alkoi ottaa haltuunsa Länsi-Euroopan politiikan. Toinen tärkeä tosiseikka on tämän ryhmän maiden poliittisen vastakkaisuuden lisääntyminen suhteessa Neuvostoliittoon ja maihin, jotka putosivat sodanjälkeisen jaon seurauksena jälkimmäisen vaikutelmassa.

Image

USA: n etu

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) oli luonnollisesti Yhdysvaltojen suora etu, koska tällä tavalla ne eivät vain pystyneet sijoittamaan pätevästi valtavaa määrää rahaa - yli kymmenen miljardia dollaria, vaan myös myymään kannattavasti maataloustuotteita, jotka ovat elintärkeitä raunioissa sijaitseville maille, etenkin elintarvikkeiden tuotannon suhteen. Kulutustavaroita lähetettiin allianssin jäsenmaihin tuotantomenetelmien tarjoamiseksi, koska sotavuosina Yhdysvallat pystyi luomaan suuria määriä sellaisia ​​tuotteita ylijäämiä. Tämän seurauksena tämä apu johti entistä suurempaan taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestäytymisen maiden riippuvuuteen Yhdysvalloista.

Image

OECD: n kehitys ja kokoonpano

60-luvulla osallistujien kokoonpano on laajentunut huomattavasti ja kasvaa edelleen tähän päivään saakka. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä on tällä hetkellä 34 jäsentä. Pääkonttori sijaitsee Pariisissa, ja hallintoelimenä on osallistujamaiden edustajien neuvosto. Kaikkia jäsentensä toimia koordinoidaan, ja päätösten kehittäminen tapahtuu yksimielisesti. Luettelemme Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön maat. Edellä mainittujen vuoden 2015 osallistujien lisäksi luettelossa ovat seuraavat: Australia, Itävalta, Belgia, Unkari, Kreikka, Tanska, Israel, Irlanti, Islanti, Espanja, Kanada, Luxemburg, Meksiko, Uusi-Seelanti, Norja, Puola, Portugali, Slovakia, Slovenia, Turkki, Suomi, Tšekin tasavalta, Chile, Sveitsi, Ruotsi, Viro, Etelä-Korea ja Japani.

Image

aktiviteetti

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön päätoiminta koostuu seuraavien kysymysten koordinoinnista ja analyyttisestä toiminnasta: rahanpesu, tai pikemminkin tämän ilmiön torjunta, lisäksi veropetosten, lahjonnan, korruption ja muiden sosiaalisten rakenteiden rahasuhteiden torjuminen.

Itse asiassa se on alusta monenvälisille neuvotteluille osallistujamaiden välillä edellä mainituista kysymyksistä. Se kehittää organisaation jäsenille suosituksia niiden taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi, joita he kohtaavat alueellaan tapahtuvan taloudellisen toiminnan puitteissa.

Moderni historia

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) harkitsee jatkuvasti liittymistä koskevia ehdotuksia eri maista ympäri maailmaa. Esimerkiksi vuonna 1996 Baltian maat ja Venäjä jättivät tällaisia ​​hakemuksia, mutta ne kaikki hylättiin. Ja vasta vuonna 2010 Viro sai liittyä koalitioon.

Image

Vuonna 2005 harkittiin Kiinan liittymistä unioniin. Kaikki alkoi OECD: n pääsihteerin ehdotuksesta, joka sanoi, että kerralla maat, kuten Portugali ja Espanja, joissa niiden omat diktatuurit kukoistivat, hyväksyttiin organisaatioon. Poliittisten edellytysten ei pitäisi myöskään puuttua taloudellisiin kysymyksiin. Hänen mukaansa Kiina on maailman lupaavin talous. Se toimittaa maailmanmarkkinoille eniten terästä. Ja OECD: n pääsihteeri toi monia muita etuja ajatuksensa tueksi. Asiaa ei kuitenkaan ole vielä ratkaistu. Siitä huolimatta Korean tasavallassa on tapahtunut jonkin verran edistystä, koska taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestölle annettiin tilaisuus tarkistaa maan tila. Mikä on yleensä OECD: n jäseneksi liittyvän valtion kantaja.

Venäjä ja OECD

Vaikeat suhteet yhdistävät maamme ja OECD: n. Venäjä esitti kysymyksen vuonna 1996, kuten jo mainittiin. Aluksi kuitenkin hylättiin päättäväisesti syyt maan valtavaan ristiriitaan taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön normien kanssa. Tämä ei estä Venäjän federaation johtoa jatkamasta lobbaamista tästä aiheesta.

Image

Nämä toimet johtivat siihen, että vuonna 2007 OECD: n johto päätti aloittaa jäsenyysneuvottelut. Tärkeä askel tähän suuntaan oli Venäjän liittyminen Maailman kauppajärjestöön vuonna 2012. Seuraava virstanpylväs oli OECD: n päällikön ilmoitus, jonka mukaan Venäjä hyväksyy vuonna 2015 taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön jäsenyyden kaikilla tarvittavilla ehdoilla. Tätä ei kuitenkaan tapahtunut. Paitsi, että äskettäin ilmoitettiin, että päätöksen tekemistä tästä asiasta lykättiin loputtomiin. Joten mitä me odotamme kulttuurin edustajina kolmekymmentä vuotta sitten, ne kielsivät lännen vaikutuksen meihin.