Muinainen filosofia syntyi kreikkalaisten maailmankatsomuksen luonteenomaisten muutosten seurauksena.
Mikä on filosofia, sen ytimessä? Todennäköisesti tämä on koko sukupolven näkymä maailmaan ja historiaan yhden tutkijan näkemysten prisman kautta. Muinainen filosofia antoi maailmalle suuria tutkijoita: Herodotus, Aristoteles, Heraclitus. Kaikki nämä ihmiset kirjoittivat nimensä maailmanhistoriaan ja maailmanfilosofiaan.
Muinaisen filosofian yleinen piirre on mahdoton ottamatta huomioon syitä sen ilmestymiselle. Kuinka kreikkalaiset eivät pitäneet antiikin, mytologisesta filosofiasta, joka selvisi monista muutoksista?
Ensinnäkin mytologisella filosofialla ei ollut enää merkitystä. Kreikka kehittyi nopeammin. Hänestä tuli maailmantalouden ja politiikan keskus. Kreikkalaiset itse tutkivat Välimerta, ymmärsivät, että monilla kansoilla asuu maailmassa oma historia ja kulttuuri.
Toiseksi kreikkalaiset kohtasivat yhä enemmän muita kansakuntia, joilla oli täysin erilainen lähestymistapa filosofiaan ja historiaan, täysin riippumattomiin myytteihin ja jumaliin. Kreikkalaiset alkoivat vähitellen ymmärtää, että heitä ympäröi maailma, joka on täysin imeytynyt käynnissä. Vain he uskovat edelleen olympiajumalaisten olemassaoloon.
Tämä prosessi oli tietysti asteittainen. Ehkä juuri valmistuminen määrää sen tosiasian, että filosofisen maailmankatsomuksen muutos oli melkein kivutonta.
Kreikkalaiset kehittyivät aktiivisesti poliittisella ja taloudellisella tasolla. He tarvitsivat uutta filosofiaa, joka pian ilmestyi.
Muinaisen filosofian yleinen piirre sisältää sen esiintymisen syiden, ongelmien ja kehitysvaiheiden huomioon ottamisen.
Mitkä ovat keskiaikaisen filosofian vaiheet?
Aluksi on syytä huomata, että tämä filosofia kattaa ajanjakson 1200-luvulta eKr. luvun AD mukaan Yhteensä antiikin filosofian historiassa voidaan erottaa 4 ajanjaksoa.
1) Rintamainen filosofia. Tästä vaiheesta on jo keskusteltu tässä artikkelissa. Kreikan lisäksi filosofiaa kehitetään tässä vaiheessa myös Italiassa ja Vähä-Aasiassa. Filosofit ajattelevat useimmiten avaruuslaitteen ominaisuuksia ja olemisongelmia. Juuri tässä vaiheessa kehitetään tulevaisuuden muinaisen maailmankuvan perusperiaatteet.
2) Klassinen ajanjakso. Tämä ajanjakso kattaa viidennen vuosisadan eKr. ja neljännen vuosisadan alussa eKr e. Tämä on muinaisen filosofian kukoistuspäivä. Ensinnäkin tiede ja filosofiset näkemykset siitä ovat kehittymässä. Tiede on vähitellen muuttumassa muinaisten filosofien pääaineeksi. Tämä on Aristoteleen ja Platonin aika. Filosofian kehittämisen keskus tässä vaiheessa on ehdottomasti Kreikka.
3) Hellenistinen ajanjakso. Tämä ajanjakso kattaa 4-100-luvun eKr. Filosofia on tulossa käytännöllisemmäksi. Skeptinen menetelmä filosofian ja sitä ympäröivän maailman arvioimiseksi leviää laajasti. Stoikit, pragmaatikot, skeptikot ilmestyvät. Tämä on aika, jolloin jopa alkeellisimmissa filosofisissa kannoissa tehtiin skeptinen analyysi. Kreikka on kuitenkin edelleen keskus, ja vähitellen se on menettämässä johtavaa asemaansa filosofian kehittämisessä.
4) Neljälle vaiheelle on ominaista täydellinen muutos filosofisen ajattelun kehityskeskuksessa. Nyt Roomasta tulee keskusta. Tämä ajanjakso kestää 1. vuosisadalta eKr. 6. vuosisadalla jKr. Roomalaiset ovat kauan loistaneet filosofisen ajatuksensa omaperäisyydestä. Roomalaisen filosofian omaperäisyys perustui sankarilliseen kykyyn ja käytännöllisen lähestymistavan yhä kasvavaan käyttöön.
Muinaisen filosofian yleisiä piirteitä on vaikea ymmärtää ja ymmärtää. Tämä johtuu tämän filosofian ymmärtämisen ja ymmärtämisen ongelmista. Muinaisen filosofian pääongelmat liittyvät tämän historiallisen ajanjakson omaperäisyyteen sekä sen pitkälle kehitysvaiheelle. Usein historioitsijat ja filosofisen ajattelun tutkijat kohtaavat kymmenien eri filosofien mielipiteitä samasta ilmiöstä. Tämä johtuu muinaisen filosofian epäselvyydestä.
Muinaisen filosofian yleinen ominaispiirte on vaikea myös puutteellisen tiedon takia. Huono tieto liittyy dokumenttitietojen puuttumiseen tietystä filosofian kehitysjaksosta.
Muinaista filosofiaa on tutkittava monien vuosien ajan. Ehkä vasta sitten muinainen filosofia pystyy avaamaan kaikki salaisuutensa nykyaikaiselle tutkijalle.
