Pakollinen menetelmä on menetelmä, jota käytetään julkisoikeudessa valtion ja kansalaisten (organisaatioiden) välisten vertikaalisten suhteiden sääntelemiseen. Näiden suhteiden sääntelyprosessissa valtio antaa vallan joillekin yhteisöille ja antaa muut vastuut toisille. Näiden esineiden välillä muodostuu seurauksena alistamisen ja vallan suhteet.
![Image](https://images.aboutlaserremoval.com/img/novosti-i-obshestvo/78/imperativnij-metod-v-regulirovanii-pravovih-otnoshenij.jpg)
Maaoikeuden pakollinen menetelmä
Tätä esineiden välisten suhteiden muodostamismenetelmää kutsutaan myös direktiiviksi tai autoritaariseksi. Sovittelumenetelmä on lailla vahvistettu, ja sitä käytetään vaikuttamaan oikeushenkilöiden ja yksityishenkilöiden käyttäytymiseen, jota virkamiehellä on oikeus käyttää kiistanalaisissa tilanteissa.
Vaikutusmenetelmä on lailla säädetty määräys, joka muuttaa yksilöiden käyttäytymistä stimulaation tai rajoittamisen suuntaan. Lisäksi valitun menetelmän tulisi heijastaa sen vaikutuksia. Maamarkkinoiden ja markkinasuhteiden kehityksen olosuhteissa olisi yksilöitävä menetelmät ottaen huomioon suhdetoiminnan oikeudellisen sääntelyjärjestelmän erityispiirteet, jotka ovat osa teollisuutta. Pakollinen menetelmä määräytyy säänneltyjen suhteiden luonteen ja erityisyyden perusteella. Sopivat menetelmät ja tekniikat valitaan oikeudellisten vaikutusten kannalta.
Vastuun asettaminen
Pakollinen sääntelymenetelmä ilmaistaan oikeussuhteiden ja kieltojen määrittelyssä sellaisten esineiden välillä, joita ei suoriteta. Vastuun määritelmä on pääasiallinen oikeudellisen sääntelyn menetelmä, koska sillä on merkittävä asema maalain sisällössä. Lain käyttöön ottama velvoite tekee mahdottomaksi poikkeamia sen täytäntöönpanossa, koska tässä tapauksessa määrätään sakko. Maalakiin kohdistuvat kiellot ovat rajat maaoikeussuhteiden osallistujien asianmukaiselle ja mahdolliselle käytölle.
Nämä rajat antavat mahdollisuuden välttää subjektien etujen toteutumista loukkaamalla yhteiskunnan tai valtion etuja. Käyttäytymisen rajat asetetaan siten, että maa-suhteiden subjektit eivät tehtäviään hoitaessaan ja tavoitteiden saavuttamisessa käytä valtion ja yhteiskunnan etujen vastaisia menetelmiä.
Dispositiivinen menetelmä
Oikeudellisen sääntelyn pakollinen ja dispositiivinen menetelmä eroavat toisistaan siinä, että toista menetelmää käytettäessä maa-suhteiden subjekteille annetaan tietty toimintavapaus. Heillä on oikeus saavuttaa tavoitteensa toimimalla harkintansa mukaan.