Suomen talous: toimialarakenne

Suomi on kaikilta osin ehdottomasti moderni ja käytännössä Euroopan unionin kehittynein valta. Ja tästä huolimatta siitä, että maan maantieteellinen tiheys on alhaisin EU: ssa, erittäin kova kylmä ilmasto, pitkät etäisyydet siirtokuntien välillä ja luonnollisten ja raaka-aineiden huomattava rajoitus. Paljon sen vuoksi Suomen talous on erittäin riippuvainen oikeasta aluepolitiikasta, jota jatkuvasti valvotaan aikamme haasteissa, jotka liittyvät melko nopeaan, voi jopa sanoa nopeaan, väestön ikääntymiseen ja globalisaatioon.

Perusvektorit

Suomen maa on valinnut itselleen vaikean tien, jolla pyritään saavuttamaan kansalliset tavoitteet, lujittamaan asianmukaista kilpailukykyä kansainvälisellä areenalla ja parantamaan täysin kaikkien maan kansalaisten hyvinvointia. Tätä varten Suomen talous keskittyy nykyään aluekehityksen tehostamiseen, mikä tehdään niin, että jokainen valtion alue voi paljastaa piilotetut potentiaalinsa kokonaan. Tässä suhteessa maa kiinnittää huomiota köyhimpien alueiden lisäksi myös muiden alueiden ylläpitämiseen parantaakseen niiden taloudellista käyttäytymistä ja vastustuskykyään maailman areenan muutoksiin. Tämä on keskeinen asema nykyisen Suomen hallituksen strategiassa.

Historiallinen tausta

Suomen talouden historia on erittäin dynaaminen ja positiivinen. Mikä on vaihe vuosina 1960-1970, kun sodanjälkeisenä aikana syntyneiden ihmisten lukumäärä saavutti huippunsa. Juuri tällä hetkellä tapahtui työkykyisen väestön merkittävin muutto maatalouden alueilta hallinto- ja teollisuusalueille. Seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana Suomen talous on kehittynyt suhteellisen vakaasti ja tasaisesti. Valtio teki kaikkensa optimaalisen tasapainon luomiseksi auttaen yliopistokaupunkien, maakuntien ja kuntien kehittämisessä monin tavoin. Käytännössä tämä johti niin kutsuttujen teknisten kylien luomiseen, jotka olivat nykyisen Amerikan Piilaakson analogia - paikka, jossa parhaat asiantuntijat ympäri maailmaa yhdistivät toiveensa. Ja tämä Suomen johtajuuden lähestymistapa on saanut monet yritykset kääntymään tarkoituksella näihin kyliin saadakseen heille vaadittavan tutkimuksen ja kehityksen tulokset. Yksi suurimmista teknisistä kylistä on Oulu, joka pystyi antamaan voimakkaan sysäyksen alueen kehitykselle.

Ongelmat

Suomen talous kokenut 1990-luvulla tietyn kriisin, jota seurasi myöhemmin elpymisvaihe. Valtion vaikeudet aiheuttivat ihmisten työllisyyden kasvun hidastumisesta alkuperäisillä teollisuusalueilla, mikä johti vakavan ns. Teollisen Suomen rajojen hämärtymiseen. Tämä tilanne takasi työvoiman nopean poistumisen maan kaakkoisesta taajamasta. Samaan aikaan Helsinki ja sen lähiöt kehittyivät nopeasti, kun taas alueellinen epätasapaino kasvoi vain hitaasti.

Tarkemmin sanottuna Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohoys-Pohyanmaan maakunnissa vuosina 1994–2000 talouskasvu oli 6, 5%, kun kansallinen indikaattori oli 5%. Samaan aikaan alueelliset erot vain vahvistuivat, kun taas työttömyys kasvoi. On syytä huomata, että vuonna 1990 sen luku oli 3, 2 prosenttia maasta ja vuonna 1995 - jo 15 prosenttia.

2000-ajanjakso

2000-luvun alkuvuosina Suomen sosiaalisesti suuntautuneessa taloudessa alkoi olla vähemmän vastakohtia, mutta kehityksessä jälkeen jääneet johtajat ja alueet pysyivät ennallaan. Talouskasvun vaatimaton vauhti johti siihen, että talouskehityksen indikaattorit olivat jonkin verran tasapainossa ja tasapainossa. Samaan aikaan ihmisten siirtolaisuus suuriin asutuskeskuksiin ja teollisuuskeskuksiin hidastui hieman, koska monet suomalaiset kohtasivat niin kutsuttua yliväestöä: sosiaalipalveluala alkoi kokea huomattavaa ylikuormitusta, asuntojen hinnat nousivat myös huomattavasti ja osoittautuivat monille kielteisiksi.

Kaikki tämä johti loogisesti siihen, että ihmisten taipumus siirtyä lähiöihin ja harvaan asuttuihin kuntiin lisääntyi. Lisäksi vuosi 2012 oli joissain suhteissa käännekohta, kun 15–64-vuotiaiden työikäisen väestön vähentämisprosessi alkoi. Asiantuntijoiden mukaan vuoteen 2025 mennessä yli 64-vuotiaiden lukumäärä nousee pääkaupunkiseudulla 80% nykyisiin indikaattoreihin verrattuna, ja Itä-Suomessa kokee työvoimapulaa, mikä puolestaan ​​rajoittaa merkittävästi tuotantosektoria edelleen asteittaisessa kehityksessä. Tilanteen parantamista työkykyisten lukumäärän suhteen havaitaan vain kaupassa, matkailualalla, liike-elämässä ja terveydenhuollossa.

Positiiviset pisteet

Pohjoisen maan positiivisista ominaisuuksista voidaan todeta seuraavaa:

• Suomen talouden avoimuus.

• Poliittinen vakaus.

• Hyvin kehittynyt infrastruktuuri.

• Televiestintäjärjestelmien luotettavuus.

• Täydellinen vuorovaikutus olemassa olevien yritysten, tutkimuksen, teknisten keskusten ja yliopistojen välillä.

• Viimeisimmän kehityksen ja tekniikoiden hallinnan nopeus.

• Paikallisen väestön riittävä koulutustaso.

• Optimaalinen ilmapiiri liiketoiminnalle.

Julkinen sektori

Valtionyritykset antoivat merkittävän panoksen maan kehitykseen. 1990-luvulla valtion määräysvallassa olevat yritykset purettiin: julkishallinnon instituutti, kartografinen keskus, kustantamo ja monet muut. Seuraavat yritykset kuitenkin yksityistettiin osittain:

• Neste (öljynjalostus ja kemia).

• ”Fortum” (energia-ala).

• Outokumpu (valmistus).

• Valmet (konepajateollisuus).

• ”Sampo” ja “Sponda” (rahoituspalvelut, kiinteistöt).

• "Stura Enso" (metsätalous, puuntyöstö sekä massa- ja paperiteollisuus).

Kaudeksi 1990-2000 yksityistäminen toi 11 miljardia dollaria valtionkassaan.

Toimialan ominaisuudet

Suomen (maan talouden kasvu on tällä hetkellä hidasta verrattuna muuhun Euroopan unioniin) päätoimialoiksi kuuluvat metsätalous, tieto-, televiestintä-, metallurgia-, energia-, tekniikka-, elintarvike-, rakennusala sekä terveydenhuolto- ja yrityspalvelut. On syytä huomata, että maatalouden tuotanto vuosina 1940–1950 toi maahan yli 25 prosenttia bruttokansantuotteesta ja nykyään 3 prosenttia. Palvelusektori, jonka osuus bruttokansantuotteesta on noin 60%, on hajonut ensimmäisiin positioihin. Vuoteen 1980 asti teollisuuden vaikutusvallan osuus oli tasaisesti kasvussa, mutta nykyään sen osuus on vahvistettu 28 prosenttiin.

Puunjalostus

Metsät ovat Suomen valtion tärkein rikkaus. Tärkeimpiä puunjalostusalan yrityksiä ovat: UPM-Kymmene, Stora Enso ja Metsä Group. Muuten, maailmankuulu Nokia myös aloitti liiketoimintansa avaamalla sellutehtaan ja vasta vuoden 1990 alussa päätti siirtyä televiestinnän alalle.

Suomen osuus oli vuonna 2007 10% koko puutavaran, sellun ja paperituotteiden viennistä maailmaan. Ja painopaperin viennin arvo oli viidennes kaikesta viennistä.

Metallurgia ja koneenrakennus

Suomen taloutta tässä segmentissä edustavat sellaiset yritykset kuin:

• Sisu Auto - kuorma-autojen ja erikoislaitteiden tuotanto pääosin puolustuskompleksin tarpeisiin.

• Wärtsilä - tuottaa moottoreita erityyppisille aluksille, ruuvityyppisiä mekanismeja, tiivisteitä, ohjausjärjestelmiä ja muuta.

• Wekman on metallisten kattotiilien valmistaja.

• Kone - valmistaa hissejä, kuljettimia, liukuportaita ja matkustajahissejä.

• Abloy on maailmankuulu lukitusjärjestelmien, lukkojen, laitteistojen, lukkojen, myös sähkömekaanisten, valmistaja.

• Rautaruukki on rakennusteräsrakenteiden ja erikoisteräslaatujen valmistaja.

• Outokumpu - tuottaa ruostumattomia teräksiä.

Ensimmäisestä Quantum Minerals -tuotteesta on myös huomattavia tuloja, sillä sillä on virallinen lupa ja se kehittää Lapin suurinta suomalaista nikkelikaivosta. Tuotantomäärät ovat 10 miljoonaa tonnia vuodessa.

Vuoden 2015 lopun mukaan konetekniikkaan osallistui 121 tuhatta ihmistä. Viennin osalta vuosi 2015 oli teollisuudelle menestyvä. Tuotemyynnin tuotot olivat 12, 6 miljardia euroa.

Metallurginen teollisuus on erikoistunut teräksen tuotantoon. Vuoden 2015 tulosten mukaan Suomi oli maailman 31. sijalla tämän metallin kokonaissulatuksessa (3, 9 miljoonaa tonnia). Terästehtaat kattavat täysin valtion koko kotimarkkinoiden metallitarpeet.

Kemianteollisuus

Sijalla kolmannessa Suomen BKT: n muodostumisessa. Kemiallisten tuotteiden tuotanto on ollut maassa suunnilleen samalla tasolla useiden vuosien ajan, mikä selittyy erittäin vakaan kysynnän lisäksi paitsi ulkomarkkinoilla myös kotimaisilla markkinoilla.

Noin 60% kaikista kemiallisista tuotteista myydään Euroopan unionin maihin ja Itä-Eurooppaan. Suomen talous on kehityksensä vuoksi paljon kiitollista kemianteollisuuden titaanille kuten:

• Kemira on kemikaalien, lannoitteiden, lakkojen, maalien, hartsien ja liimojen tuotantoon erikoistunut yritys. Tämä jättiläinen on ainoa valmistaja planeetalla, jolla on täydellinen kemikaalivalikoima paperimassan täydelliseen valkaisuun. Hän on myös maailman johtava muurahaishapon tuotannossa.

• Kemira Gro Hau - konserni valitsi lannoitteiden ja rehujen tuotannon toiminnan päävektoriksi.

• Tikkurila on vanhan maailman suurin teollisuus-, rakennus- ja kotimaalien tuottaja. Suoraan Suomessa sijaitsevien yritysten lisäksi konsernilla on tehtaita Latviassa, Puolassa, Virossa, Hollannissa, Italiassa, Englannissa ja Venäjällä.

Muuten, melkein 40% kaikista teollisuuden työntekijöistä on mukana muovin käsittelyssä. Suurimmat polymeerien tuottajat ovat: Borealis, Polymers Oy, Dinea Chemicals.

Elintarviketeollisuus

Suomen talous, josta tässä artikkelissa käsitellään lyhyesti, riippuu myös suuresti elintarviketeollisuudesta, joka on muuten kärsinyt melko herkästi Venäjän federaation elokuussa 2014 asettamista vastatoimenpiteistä. Erityisesti maitotuotteiden tuotantoon erikoistunut Valio on jo keskeyttänyt tuotantolinjansa, joka keskittyy myyntiin Venäjän markkinoilla.

Yksi Suomen johtavista elintarvikkeiden jalostusyrityksistä on Fazer, tunnettu suklaan tuottaja. Paulig-ryhmä tuottaa suuren määrän kahvia.

Absoluuttiset johtajat alkoholintuotannossa ovat Sinebrychoff (toiminut markkinoilla vuodesta 1819) ja Hartwall.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus

Tämä maan osa-alue sisältää sähkö-, televiestintä- ja lääkinnällisten laitteiden tuotannon, ja sitä pidetään Suomen talouden korkeimman teknologian alana. Alan suurimmat tuottajat ovat: ABB, Nokia, Ensto Finland ja Vaisala.

Vuonna 2015 teollisuus toi Suomen talousarvioon 6, 6 miljardia euroa, mikä on 3% vähemmän kuin vuonna 2014. Samaan aikaan kaikissa tämän alan yrityksissä työskentelee 40, 5 tuhatta ihmistä. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden tuotantomäärät supistuvat Suomessa. Tämä johtuu siitä, että maassa on erittäin korkeat tuotantokustannukset, ja siksi suurin osa suomalaisista huolenaiheista on jo ottanut osan tuotantolinjoistaan ​​valtion ulkopuolelle tuotannon kannattavuuden ja kilpailukyvyn vakauttamiseksi.

laivanrakennus

Laivojen ja laivalaitteiden valmistus on käytännössä perustana sellaiselle alalle kuin Suomen talous. Lyhyesti sanottuna tätä teollisuutta pidetään maan korkeimman teknologian teollisuutena. Asiantuntijat arvioivat maan Suomen markkinoiden olevan 1% koko alusten, linjojen, lauttojen ja jäänmurtajien maailmantuotannosta. Teollisuus antoi 20 tuhatta työpaikkaa. Nykyään Suomeen rakennetaan seitsemän telakkaa, joista suurin sijaitsee Turun kaupungissa ja on erikoistunut matkustajaristeilyalusten rakentamiseen.

Valvontajärjestelmä

Valvontaan liittyvissä asioissa Suomen valtio luottaa talouden valtion sääntelyyn. Suomi Euroopan unionin täysjäsenenä panee erittäin huolellisesti täytäntöön kaikki voimassa olevat Euroopan komission lait ja direktiivit, jotka eivät kuitenkaan aina vaikuta onnistuneesti suomalaiseen yritystoimintaan. Esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä annettu direktiivi on johtanut maan teollisuuden merkittäviin vähennyksiin johtuen nykyisten yritysten kustannusten noususta sen vaatimusten täyttämiseksi.

Suomen taloutta (verot ovat muuten melko korkeat ja voivat olla jopa neljäkymmentä prosenttia yksityishenkilöillä) seuraa vuonna 2013 muutetun kuluttajansuojalain selkeä työ. Lisäksi monopolien vastainen lainsäädäntö toimii tehokkaasti, jota puolestaan ​​säätelee useita harkittuja säädöksiä.

Logistiikkajohtaja

Posti Finland Economy on suurin suomalainen yritys, joka on erikoistunut monenlaisten tuotteiden ja tavaroiden käsittelyyn ja lähettämiseen. Tämä yritys toimii yhdessä liikenteenharjoittajan Yanwenin kanssa. Posti Finland Economics on sisällytetty suositeltavien toimitusmenetelmien luetteloon yhdessä suosituimmista Aliexpress-kauppakeskuksista 25. maaliskuuta 2015 alkaen. Sivusto suosittelee tätä toimitustapaa alle 7 dollarin tavaroiden lähettämiseen. Posti Finland Economy: n avulla ostettujen tavaroiden seuranta on nopeaa ja selkeää. Operaattorilla on laaja omien pisteiden verkosto, jossa asiakkaita palvellaan melkein heti ja samalla korkealaatuisesti. Lisäksi ”FAST Finland economy” tarjoaa asiakkailleen (sekä yksityisiä että yrityksiä) melko suuren määrän verkkopalveluita, jotka löytyvät tarkemmin yhtiön virallisilta verkkosivuilta.

Pankkitoiminta ja vakuutukset

Suomi on 1. tammikuuta 2015 lähtien rekisteröinyt 291 rahoituslaitosta. Pankeja 279 on pankkeja, sijoitusrahastoja 11, joista kaksi on sähköisiä (vuodesta 2014 lähtien ne on erotettu kapeaksi ryhmäksi lainsäädännön muutosten vuoksi).

Suomen suurin pankki on OP-Pohjola-ryhmä, jolla on 450 sivukonttoria ja työllistää 12, 3 tuhatta henkilöä. Toisena on Nordea Pankki Finland Plc -niminen pankki, jonka henkilöstömäärä on 7, 4 tuhatta.

Valtion koko rahoitusjärjestelmän pääyhteys on erikoistuneet ja liikepankit. Muuten, Suomi on koko Pohjois-Euroopan yksiselitteinen johtaja asukkaiden lukumäärää kohti yhtä rahoituslaitosta kohden. Tämä indikaattori on yhtä suuri kuin 15 tuhatta henkilöä pankkiyksikköä kohden.

On syytä huomata, että talouden melko negatiiviset suuntaukset johtivat koko pankkisegmentin varojen laskuun. Rahoituslaitosten kokonaismäärä Suomessa 1.1.2016 oli hieman yli 684 miljardia euroa, mikä on vajaat 3% vähemmän kuin vuonna 2015. Lasku tapahtui, koska monien eurooppalaisten lainanottajien lainat vähenivät.