Pieni Pohjois-Euroopan maa on yhteisön tärkein jäsen. Tanskan kuningaskuntaan kuuluu myös kaksi pientä aluetta - Färsaaret ja Grönlanti. Tanskan talous on yksi kehittyneimmistä ja vakaimmista Euroopan unionissa. Sillä on tasapainoinen valtion budjetti ja alhainen inflaatio.
Yleistä tietoa
Tanska on Skandinavian maiden eteläisin osa, se rajoittuu koilliseen Ruotsiin, pohjoiseen Norjaan ja etelässä on yhteinen raja Saksan kanssa. Maata pesevät kaksi merta - Itämeri ja Pohjoinen. Sijaitsee Jyllannin niemimaalla ja sisältää 409 saarta, jotka yhdistetään Tanskan saaristoon. Maan pinta-ala on 43 094 neliömetriä. km, on 130 sijalla maailman maiden joukossa tällä indikaattorilla. Tanska on tyypillinen merimaa, sillä sillä ei ole yhtä pistettä, joka sijaitsisi merestä kauempana kuin 60 km. Ainoa maaraja Saksan kanssa on vain 68 km pitkä.
Maan pääkaupunki on Kööpenhamina, joka perustettiin vuonna 1167. Kaupungissa asuu 1, 34 miljoonaa ihmistä, kun otetaan huomioon esikaupunkien asukkaat. On olemassa useita kaupunkeja, joiden asukasluku on noin 100 tuhatta - Århus, Odense ja Aalborg. Pieni avoin talous on suuresti riippuvainen ulkomaankaupasta, minkä vuoksi Tanskan talouteen vaikuttaa voimakkaasti globaalien markkinoiden tilanne. Valtiossa ei käytännössä ole luonnonvaroja. Siellä on turpeen, savi- ja kalkkikiveä. Vuodesta 1970 lähtien öljyä on louhittu Pohjanmeren hyllylle, ja maakaasukenttien kehittäminen on alkanut.
Poliittinen rakenne
Maata hallitsevat perustuslaillisen monarkian periaatteet, valtionpäämiehenä on monark (nykyisin kuningatar Margrethe II), joka hoitaa pääasiassa edustavia tehtäviä. Kuningatar edustaa lainsäädäntöä yhdessä yksikamarisen parlamentin Folketingin kanssa.
Tanskan valtiosta, joka on ollut viikinkien synnyinpaikka, ja sitten Pohjois-Euroopan tärkeimmäksi valtaksi, on tullut nykyaikainen, vauras pieni maa, joka osallistuu aktiivisesti Euroopan poliittiseen ja taloudelliseen yhteistyöhön. Hän on yksi Pohjois-Atlantin ryhmän perustajista, jonka se on ollut vuodesta 1949. Samana vuonna hän liittyi taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöön, josta tuli myöhemmin Euroopan unioni. Vaikka Tanskan talous on täysin integroitunut eurooppalaiseen talouteen, maa ei ole liittynyt raha- ja talousunioniin, sillä on vahvat kantansa muissa asioissa.
Väestö
Maassa asuu noin 5, 69 miljoonaa ihmistä, lähinnä pohjoismaista alkuperää. Pieniä ryhmiä edustavat inuitit (grönlantilaiset eskimot), färsaarelaiset, saksalaiset, friisit. Aasian ja Afrikan eri maista tulevat maahanmuuttajat muodostavat noin 6, 2% väestöstä. Tanskan talouden korkean kehitystason ja vakauden vuoksi elinajanodote on melko korkea: miehillä - 78 vuotta, naisilla - 86 vuotta. Maassa on yli 2 miljoonaa perhettä, miljoona opiskelijaa. 100 perheestä 55: llä on omat kodinsa.
Suurin osa kansalaisista puhuu tanskaa. Lisäkieli on saksa, vaikka pienellä alueella, joka sijaitsee Saksan rajalla. Merkittävä osa tanskalaisista osaa hyvin englantia, etenkin suurten kaupunkien asukkaat ja nuoret. Hyvän koulutustason lisäksi kielten tuntemus tekee maan työvoimaresursseista erittäin kilpailukykyisen Euroopassa.
Elämänlaatu on Länsi-Euroopan maissa keskitasoa, ja väestön stratifikaatio on melko vähäistä varallisuuden suhteen. Monet asiantuntijat kutsuvat Tanskaa yhdeksi kalleimmista maista Euroopassa. Asuminen siinä maksaa 41% enemmän kuin EU: n keskiarvo. Bruttokansantuotteen (57 070, 3 Yhdysvaltain dollaria) asukasta kohden se on yhdeksäs paikka maailmassa.
Yleiskatsaus talouteen
Maan nykyaikaiselle markkinataloudelle on ominaista kehittynyt teollisuus, jolla on johtavia maailmanlaajuisia lääketeollisuuden, meriteollisuuden ja uusiutuvan energian teollisuuden yrityksiä. Tanskan pienellä korkean teknologian maataloudella on huomattava vientimahdollisuus. Maan teollisuuden jälkeisessä taloudessa on hallitseva asema suhteessa BKT: hen 71%, sen jälkeen teollisuus - 26%, maatalous - 3%. Palvelusektorilla 79% väestöstä on työllisiä, teollisuus - 17% ja maatalous - 4%.
Maa on osa EU: ta, mutta ei euroaluetta, ja on säilyttänyt kansallisen valuutan. Venäjän keskuspankin mukaan Tanskan kruunun keskimääräinen vuosikorko oli 9, 9262 ruplaa per DKK. Hallitus käyttää monenlaisia välineitä kaupan vapauttamiseen, tuotannon stimulointiin ja erityisesti tulojen oikeudenmukaiseen jakamiseen. Tanskan bruttokansantuote vuonna 2017 oli 314, 27 miljardia Yhdysvaltain dollaria ja oli 36. sija maailmanluettelossa.
Talouden pääpiirteet
Tanskan talous on viime vuosina kasvanut suhteellisen hitaasti. Vuonna 2015 se kasvoi 1, 6%, vuonna 2016 - 2%, vuonna 2017 - 2, 1%. Vuonna 2018 kasvun odotetaan laskevan hiukan.
Maalle on ominaista alhainen työttömyysaste vuonna 2017 - 5, 5% kansallisen työvoimatutkimuksen mukaan. Samanaikaisesti tilanne työmarkkinoilla oli jonkin verran kireä. Työnantajilla oli vaikeuksia löytää tarvittavan pätevyyden omaavia työntekijöitä. Joitakin avoimia työpaikkoja yrityksissä ei suljettu. Kansallinen hallitus tarjoaa monia ohjelmia työttömien ammatillisen tason parantamiseksi työskentelemään aloilla, jotka vaativat päteviä työntekijöitä.
Maan etuna ovat myös: alhainen inflaatio (2, 4%), suuri maksutaseen ylijäämä, vahva ja korkean teknologian tuotanto sekä hiilivetyvarannot. Negatiiviset tekijät ovat: korkeat verot, heikentynyt kilpailukyky korkeiden palkkojen ja vahvan Tanskan kruunun kurssin vuoksi.
Rahoitusjärjestelmä
Maa on onnistunut ylläpitämään valtion budjetin ylijäämää pitkään, vuonna 2008 globaalin finanssikriisin yhteydessä budjetin tasapaino oli punaisella. Vuodesta 2014 talousarvio on ollut tasapainossa ylijäämän ja alijäämän välillä. Vuonna 2017 valtion budjetti muodostettiin ylijäämäisellä 1%. Seuraavina vuosina hallitus suunnittelee 0, 7 prosentin alijäämää.
Maan suurin ongelma on edelleen tarve nostaa valtion ja kuntien asumiskustannuksia vuonna 2018. Toimenpiteitä toteutetaan julkisen velan vähentämiseksi vuonna 2018 tasolle 35, 6% maan BKT: stä ja vuonna 2019 34, 8%: iin vuonna 2019. Tanskan keskuspankki vastaa tästä ja rahapolitiikasta.
teollisuus
Tärkeimmät teollisuuskapasiteetit ovat keskittyneet maan länsialueille ja Funenin saarelle, noin 60% teollisuuden tuotteista viedään. Noin neljännes myynnistä on tekniikan tuotteita. Tanskalaisilla yrityksillä on johtava asema maailmassa monilla aloilla, mukaan lukien tuuligeneraattorien, jäähdytyslaitteiden, langattomien tietoliikennelaitteiden, kuulolaitteiden, elektronisten tuotteiden ja monien muiden tuotteiden tuotanto.
Laivanrakentaminen on ollut pitkään yksi tärkeimmistä teollisuudenaloista maassa, mutta sen osuus maailmanmarkkinoista on vähitellen laskussa. Laivanrakennusalan yritykset ovat viime vuosina työskennelleet lähinnä paikallisille varustamoille. Esimerkiksi maailman suurin konttikuljetusyritys ja maailman kolmanneksi suurin satamaoperaattori AP Moller-Maersk Group omistaa telakan, jolle se rakentaa konttialuksia. Se rakensi vuonna 2006 maailman suurimman konttilaivan Emma Mærsk.
Energia ja petrokemia
Maa on ainoa EU: n jäsen, joka tarjoaa itselleen energiaa. Tanska on johtava uusiutuvan energian, muun muassa bio-, tuuli- ja aurinkoenergian, käytössä. Vuodesta 2011 lähtien se on uusiutuneiden energialähteiden käytöstä saatujen tulojen perusteella maan ensimmäisessä bruttokansantuotteessa ensimmäisenä maailmassa.
Tanska on 70-luvun alusta lähtien kehittänyt hiilivetyvarastoja Pohjanmeren hyllyllä (yhteensä 19 peltoa). Merkittävä osa uutetusta öljystä ja kaasusta käytetään kotimaassa energian tuotantoon ja kemianteollisuuden erilaisiin tuotteisiin. Tanskan suurimmat yritykset tuottavat mineraalilannoitteita, kemikaaleja, lämpöä eristäviä ja lämmönkestäviä materiaaleja.
Maa- ja metsätalous
Maan yleisimmin mainostettu visuaalinen imago, jota hallitus tukee aktiivisesti, on ekologinen maataloustuotanto. Teollisuus on jo pitkään ollut talouden veturina. Tanskan maataloudessa työskentelee 120 000 ihmistä (5% työväestöstä). Huipputeknologian ja intensiivisen maataloustuotannon osuus on edelleen jopa kolmannes maan viennistä. Tanska hallitsee maailman pekonimarkkinoita (70%), on toisella sijalla lihakonservien myynnissä (21%), neljänneksi öljyä (12%) ja sillä on hyvä asema juusto- ja kalamarkkinoilla. Yksi maan ja maailman suurimmista yrityksistä on Carlsberg Brugguirierne og Tuborg Brugguirierne, joka tuottaa kuuluisia oluita.
Nyt Tanskan metsäteollisuuden osuus on 10% maan kaikista työntekijöistä. Suurin osa alan yrityksistä on itse asiassa pieniä työpajoja, joissa on 5-10 työntekijää. Huonekaluista on tullut 1500-luvulta lähtien maan suurin vientituote. Suurin osa teollisuuden puutavaraa tuodaan Baltiasta, Ruotsista, Suomesta, Puolasta.
Kansainvälinen kauppa - tuonti
Hallitus tukee voimakkaasti toimia ulkomaankaupan vapauttamiseksi edelleen. Tanskalla on jo kauan ollut positiivinen maksutase, koska se on maataloustuotteiden, öljyn ja kaasun nettoviejä. Samanaikaisesti se on voimakkaasti riippuvainen valmistussektorinsa raaka-aineiden ja komponenttien tuonnista. Maa ulkomaankaupan suhteen asukasta kohden on maailman ensimmäisellä sijalla.
Tanska ylläpitää kauppasuhteita melkein kaikkiin maailman maihin. Maan teollisuus keskittyy suurelta osin tuontiraaka-aineisiin, koska sillä käytännössä ei ole omia luonnonvaroja. Suurin osa tuotuista tuotteista Saksasta, Ruotsista, Alankomaista ja Kiinasta. Päätuotteita ovat koneet ja laitteet, raaka-aineet ja teollisuuden puolivalmisteet, kemikaalit ja kulutustavarat. Vuoden 2017 tietojen mukaan Venäjältä Tanskaan tuodaan tuotteita 2 948 tuhatta dollaria vuodessa. Pääosa koostuu mineraalituotteista - lähes 80%, sen jälkeen metalleista (17, 7%), puusta sekä sellu- ja paperituotteista (noin 5%).
