Kuulemalla ilmauksen "paskaa", jokainen nyky-ihminen ymmärtää fraseologian merkityksen. Mutta mistä tämä outo lause tuli ja mistä tamma, sivayan lisäksi? Vastaus tähän kysymykseen annetaan artikkelissa.
Saya tamma - mikä se on?
Käytämme yleistä fraseologiaa joka kerta, kun olemme perusteellisesti eri mieltä jonkun näkemyksestä. Vaikka monet eivät edes kuvittele, miltä pahamaineinen tamma näyttää.
Jos tarkastellaan hevospukujen luetteloa, niin nykyaikaisessa hevoskasvatuksessa käsitettä "harmaa" ei ole. Tämä on suosittu nimi hevosen hiusrajalta, jossa yhdistyvät musta ja harmaat hiukset tai vain tummanharmaa. Jos esimerkiksi muistat kuuluisan Sivka-Burkan, tarinan sankaritar on vain harmaa ja ruskea.
Harmaat tammat eivät kuitenkaan olleet suosittuja kansan keskuudessa. Uskottiin, että nämä ovat hevosia, joilla on huono luonne, jotka pilasivat vahan ja yrittivät toisinaan potkaista tai purra. Heitä ei rakastettu ja pidetty tyhmäinä, ja jos sellainen tamma haaveili - odota petoksia.
Jo muinaisina aikoina harmaakarvaisia hevosia kutsuttiin harmaiksi. Epäpuhtaat kauppiaat voivat helposti myydä vanhan hevosen harmaan varjolla, jos naiivi ostaja unohti katsoa eläintä suussa. Ja tässä on vielä yksi petos, joka selittää lausekkeen ”paskaa” merkityksen. Onnettomien omistajien uusi hankinta joutui vaeltelemaan tavoitteettomasti pihalle. Mutta mitä hölynpölyä siihen liittyy?
Vaeltaa tai vaeltaa?
Nykyään sana "hölynpöly" viittaa valheisiin tai harhaan. Lääketieteellisessä terminologiassa tämä käsite viittaa patologiseen ajatteluhäiriöön, joka syntyy mielisairauden takia.
Leksikografin G. A. Krylovin mukaan substantiivi ”delirium” tuli verbistä ”vaeltaa”, mikä vanhalla tarkoitti tyhjäkäyntiä tai tavoitteettomasti polttamista eli miehitystä, jolla ei ole merkitystä. Ei ole yllättävää, että ajan myötä deliiriumista on tullut synonyymi hölynpölylle.
Ja jos lisäät tähän häpeällisen harmaan pukun ja vanhan hevosen järjetöntä ostamista, niin "paskaa" merkitys saa proosaa ja melko sopivaa. Tällä fraseologisella yksiköllä on kuitenkin paljon mielenkiintoisempi variantti alkuperästä.
Herra von Sievers-Meringin legenda
Vanhan armeijan pyörän mukaan, upseeri, joka palveli Tsaari-Venäjällä, hänen tarinansa on hiljainen, mutta hänen nimensä oli von Sievers-Mering. Hänen kollegansa muistivat tämän aatelisen ei asehahmoista, vaan hämmästyttävästä kyvystään valehdella ja kertoa tarinoita. Lause ”valehtelee kuin Sivers-Mering” tarttui upseerien rykmenttiin, jonka merkityksen ymmärsi vain kapea palvelusmiesryhmä.
Mutta armeija ei seiso paikallaan, ja sotilaiden hakemana ilmaisu meni kävelylle Venäjän ympäri menettämättä merkitystään. Venäjän kansalaiset eivät pitäneet epäselvistä sanoista, ja ajan myötä Sivers-Meringistä tuli "harmaa suukappale", ja täällä se ei ole kaukana harmaasta tammasta. No, "valehtelu" ja "hölynpöly" olivat jo sopusoinnussa synonyymejen kanssa.
Sinun on myönnettävä, että fraseologian ”paskaa” alkuperän hauska versio, jonka merkitys kaikesta huolimatta pysyy muuttumattomana. Mutta on olemassa vieläkin omaperäisempi versio, joka liittyy vähän tunnetun tutkijan koko nimeen.
Brad Steve Cobile
Tieteen ja kulttuurin kunnioitetut henkilöt saavat Nobel-palkinnon, epäonniset - Shnobel-palkinnon, mutta ainakin heidän nimensä liittyvät joihinkin saavutuksiin.
Ja Brad Steve Cobile -niminen tutkija, joka tunnetaan vain kapeista piireistä, ei ollut ollenkaan onnekas. Hän onnistui kirjoittamaan ja julkaisemaan harhaanjohtavaa artikkelia tieteellisestä näkökulmasta. Ja hänen täyden nimensä tulkitseminen venäjäksi ei ollut vaikeaa.
Jos tämä tarina todella tapahtui, niin ilmaus ”paskaa” velkaa sen merkityksen ja alkuperän hänelle. Nyt on harkittava saalistuslausekkeen uusinta versiota, joka ei ole erityisen kiehtova, mutta siksi todennäköisempi.
