Nykyajan venäjällä tietyissä elämäntilanteissa ilmaus ”roiske” voi olla sopiva. Fraasologismin alkuperä on kiistanalainen. Jotkut kielitieteilijät pitävät sitä puhtaasti venäläisenä ilmaisuna. Muut - lainatut, jotka tulivat meille muista kielistä.
Versioita fraseologian alkuperästä
Kuitenkin molemmille tämän vakaan ilmauksen syntymisen historiallinen luonne, joka on ominaista monille kielille, on kuitenkin kiistaton. Sen lisäksi, että fraseologisten yksiköiden varsinainen tarkoitus ”heittää pölyä silmiin”, määräytyi todellinen vastustajien sotilaallinen yhteenotto.
Tämän vakaan ilmaisun ulkomaisen alkuperän kannattajien mukaan totuutta tulisi etsiä muinaisen Rooman historiassa. Latinalaisessa kielessä oli todellakin olemassa jopa fraseologinen yksikköprototyyppi "pulverem ab oculos aspergere / pulverem oculis offundere". On tiedossa, että jopa gladiaattorit käyttivät vihollisen väliaikaista orientaatiota taistelun aikana heittäen äkillisesti kouralaan areenalta nostetun maaperän hänen silmiinsä. Sitten seurasi sokaistun vihollisen liikettä ja hyökkäystä hänelle odottamattomasta kulmasta, jota hän ei pystynyt täysin torjumaan. Uhri, joka oli menettänyt väliaikaisesti näkyvyyden, ei pystynyt arvioimaan hyökkäyksen voimakkuutta tai suuntaa.
Toiset kielen asiantuntijat kuitenkin uskovat, että fraseologian "pölyn heittäminen silmiin" merkitys määritettiin analogian perusteella kiivaan kaksintaisteluun, joka käytiin Moskovassa erityispaikkakunnalla Troitskayan aukiolla lähellä Iljainskin porttia. Tuolloin voimassa olleen, Ivan Ivanin rikoslakiin kirjatun järjestyksen mukaan riidanalaiset tapaukset ratkaistiin alkuperäisellä tavalla. Jos joidenkin todistajien väitteet olivat ristiriidassa muiden lausuntojen kanssa, oikean puolen määritteli voitto nyrkkitaistelussa. Yhdessä näistä taisteluista vastustajat olivat venäläisiä ja liettualaisia. Lisäksi viimeksi mainittu todisti "oikeutensa" käyttämällä yllä olevaa gladiaattoritaidoa. Se ei päässyt murhaan; todennäköisesti tapaus päättyi banaaliseen tappamiseen.
On huomionarvoista, että tämän jakson jälkeen vuonna 1726 annetussa erityisessä kuninkaallisessa asetuksessa kiellettiin tällaisten temppujen harjoittaminen paini taisteluissa. Siksi tämä tapaus sai resonanssin, ja se saattoi vaikuttaa hyvin mainitun fraseologisen yksikön itsenäiseen luomiseen Venäjällä.
abstracting
Fraseologismin "heittää pölyä silmiin" todellinen merkitys määritetään poistamalla fyysinen kaksintaistelu tietyistä vastustajan mielen toimista. Se voidaan ilmaista yhdellä sanalla - ”häiritä”. Melko usein poliitikot käyttävät sitä, kun on kyse tarkoituksenmukaisesta manipuloinnista ihmisten mielissä, jonka tarkoituksena on piilottaa palkkasoturitoiminnan todelliset motiivit ja olosuhteet.
Arkipuheessa fraseologismin ”splge” tarkoitus ylpeilee, liioittelee sosiaalista asemaansa ja valehtelee omasta kaukaa varastostaan ja hyvinvoinnistaan. Tähän käytäntöön sisältyy myös puutteiden piilottaminen ja hyveiden liioittelu.
Petetyllä vastustajalla, jota vastaan käytettiin samanlaisia taktiikoita, on virheellinen käsitys harhaanjohtavaa kiinnostavasta kysymyksestä. Seurauksena on, että epärehellinen ihminen saa etunsa itsekän tavoitteensa saavuttamiseksi.
Tiivistelmälauseologiat
Melko usein ihmiset käyttävät jokapäiväistä puhetta tasaisen ilmaisun "splurge" synonyymin lausekeologisten yksiköiden sijasta. Esimerkiksi: "jauhe aivot", "huijaa pääsi".
Analysoimalla kahta mainittua lausetta voimme ymmärtää paremmin niiden prototyypin olemusta, joka on tämän artikkelin aihe. On merkityksellistä, että molemmat näistä stabiilista lausekkeista ovat peräisin alkuperäisestä "roiskeesta". Samanaikaisesti he saivat mahdollisuuden itsenäiseen olemassaoloon johtuen tarkemmasta kattavuudesta heitä synnyttäneen emäfrazeologisen yksikön välillä.
Joten esimerkiksi ”aivojen jauheminen” siirtää painopisteen vastustajan silmissä, jotka mainitaan puhtaasti kuvanomaisesti, hänen aivoihinsa, ts. tietoisuuteen, jota vastaan häiritsevä liikkuminen todella toteutetaan. Ja ”pään huijaaminen” on huomionarvoista siinä, että vaikutuskohdan (pää, ts. Taas puhumme taas tietoisuutta) osoittamisen lisäksi sana johdetaan ”vaivasta”.
