Japani on ainutlaatuinen maa. Mikä on näiden sanojen takana? Erityinen luonto, kulttuuri, uskonto, filosofia, taide, elämäntapa, muoti, keittiö, korkean teknologian ja muinaisten perinteiden harmoninen rinnakkaiselo sekä itse japanin kieli ovat yhtä vaikea oppia, koska ne ovat kiehtovia. Yksi kielen tärkeimmistä osista on etunimi ja sukunimi. Heillä on aina pala historiaa, ja japanilaiset ovat tuskin uteliaita.
Salaa nimi
Miksi meidän ulkomaalaisten on tiedettävä tämä kaikki? Ensinnäkin, koska se on informatiivista ja mielenkiintoista, koska japanilainen kulttuuri on tunkeutunut nykyajan elämän monille alueille. On erittäin mielenkiintoista purkaa kuuluisten ihmisten nimet: esimerkiksi Miyazaki-animaattori on ”temppeli, palatsi” + “viitta” ja kirjailija Murakami on “kylä” + “yläosa”. Toiseksi, kaikesta tästä on jo kauan sitten tullut osa nuorten subkulttuuria.
Sarjakuvien (manga) ja animaation (anime) fanit rakastavat yksinkertaisesti ottamaan erilaisia japanilaisia nimiä ja sukunimiä salanimiksi. Samp ja muut online-pelit käyttävät aktiivisesti myös näitä aliaksia pelaajien hahmoihin. Eikä ihme: tällainen lempinimi kuulostaa kauniilta, eksoottiselta ja ikimuistoiselta.
Nämä salaperäiset japanilaiset etunimet
Nousevan auringon maa löytää aina kuinka yllättää tietämätön ulkomaalainen. On huomionarvoista, että henkilön nauhoituksen tai virallisen esittelyn aikana tulee ensin sukunimi ja sitten nimi, esimerkiksi: Sato Aiko, Tanaka Yukio. Venäjän korvalle tämä kuulostaa epätavalliselta, ja siksi meille voi olla melko vaikeaa erottaa japanilaisia nimiä toisistaan. Japanilaiset itse kirjoittavat usein sukunimensä isoin kirjaimin, jotta vältetään sekaannukset ulkomaalaisista käydessäsi. Ja se todella helpottaa tehtävää. Onneksi japanilaisilla on tapana olla vain yksi nimi ja yksi sukunimi. Ja sellaista muotoa kuin isänimellä (isänimellä), tällä ihmisellä ei ole ollenkaan.
Toinen epätavallinen ominaisuus japanilaisessa viestinnässä: aktiivinen konsolien käyttö. Lisäksi nämä etuliitteet liitetään useimmiten sukunimeen. Eurooppalaisten psykologien mukaan ihmisellä ei ole mitään miellyttävää kuin hänen nimensä ääni - mutta japanilaiset ajattelevat ilmeisesti toisin. Siksi nimiä käytetään vain erittäin läheisen ja henkilökohtaisen viestinnän tilanteissa.
Mitä etuliitteitä on saatavana japanin kielellä?
- (sukunimi) + ihmisarvo - yleinen kohtelias kohtelu;
- (sukunimi) + itse - vetoomus hallituksen jäsenille, yritysjohtajille, papille; käytetään myös vakaissa yhdistelmissä;
- (sukunimi) + sensei - vetoomus taistelulajien mestareihin, lääkäreihin ja minkä tahansa alan ammattilaisten kanssa;
- (sukunimi) + kun - vetoaminen murrosikäisiin ja nuoriin, samoin kuin vanhempiin nuorempiin tai korkeampiin alempiin (esimerkiksi pää alaiseen)
- (nimi) + chan (tai chan) - vetoaa lapsille ja alle 10-vuotiaille lapsille; vanhempien vetoaminen kaiken ikäisille jälkeläisilleen; epävirallisessa ympäristössä - ystäville ja läheisille ystäville.
Kuinka usein japanilaisia etunimiä käytetään? Tämä on yllättävää, mutta jopa perheenjäsenet soittavat toisiaan harvoin nimeltä. Sen sijaan käytetään erityisiä sanoja, jotka tarkoittavat "äiti", "isä", "tytär", "poika", "vanhempi sisko", "nuorempi sisko", "vanhempi veli", "nuorempi veli" jne. Näihin sanoihin etuliitteet "chan (chan)" lisätään myös.
Naisten nimet
Japanissa tyttöjä kutsutaan useimmiten nimillä, jotka tarkoittavat jotain abstraktia, mutta samalla kaunista, miellyttävää ja naisellinen: “kukka”, “nosturi”, “bambu”, “vesililja”, “krysanteemi”, “kuu” ja vastaavat niin. Yksinkertaisuus ja harmonia - tämä erottaa japanilaiset nimet.
Naisnimet sisältävät monissa tapaissa tavuja (hieroglifeja) “mi” - kauneus (esimerkiksi: Harumi, Ayumi, Kazumi, Mie, Fumiko, Miyuki) tai “ko” - lapsi (esimerkiksi: Mayko, Naoko, Haruko, Yumiko, Yoshiko, Hanako, Takako, Asako).
On mielenkiintoista, että jotkut nykyajan Japanin tytöt pitävät päättymistä “ko” muodikkaana ja jättävät sen pois. Joten esimerkiksi nimestä "Yumiko" tulee päivittäin käytetty "Yumi". Ja tämän tytön ystävät kääntävät "Yumi-chan".
Kaikki yllä olevat ovat aika-aikoina melko yleisiä japanilaisten naisten nimiä. Ja tyttöjen sukunimet erottuvat myös silmiinpistävästä runosta, varsinkin jos käännät eksoottisen äänikombinaation venäjäksi. Useimmiten ne välittävät kuvan tyypillisestä japanilaisesta kylämaisemasta. Esimerkiksi: Yamamoto - “vuoren perusta”, Watanabe - “ylittävät ympäristön”, Iwasaki - “kivinen viitta”, Kobayashi - “pieni metsä”.
Japanilaiset nimet ja sukunimet löytävät kokonaisen runollisen maailman. Naisten teokset ovat erityisen samanlaisia hoku-tyylisiin teoksiin, yllättäviä kauniilla äänellä ja harmonisella merkityksellä.
Miesnimet
Miesten nimet ovat vaikeimmin luettavissa ja käännettävissä. Jotkut heistä muodostuvat substantiivista. Esimerkiksi: Moku (”puuseppä”), Akio (“komea”), Ketsu (“voitto”), Makoto (“totuus”). Muut johdetaan adjektiiveista tai verbeistä, esimerkiksi: Satoshi (“älykäs”), Mamoru (“suojaa”), Takashi (“pitkä”), Tsutomu (“yritä”).
Hyvin usein japanilaisiin maskuliinisiin nimiin ja sukunimiin sisältyy sukupuolta osoittavat hieroglifit: “mies”, “aviomies”, “sankari”, “avustaja”, “puu” jne.
Usein järjestysnumeroiden käyttö. Tämä perinne sai alkunsa keskiajalta, jolloin perheillä oli paljon lapsia. Esimerkiksi nimi Ichiro tarkoittaa ”ensimmäinen poika”, Jiro tarkoittaa ”toinen poika”, Saburo tarkoittaa “kolmas poika” ja niin edelleen Juroon, joka tarkoittaa “kymmenes poika”.
Japanilaisten poikien nimet ja sukunimet voidaan luoda yksinkertaisesti kielellä käytettävissä olevien merkkien perusteella. Imperiumin dynastian aikana jalo ihmiset pitivät tärkeänä sitä, kuinka kutsua itseään ja lapsiaan, mutta nykyajan Japanissa etusija annetaan vain sille, mistä pidit ääni ja merkitys. Samanaikaisesti ei ole välttämättä välttämätöntä, että saman perheen lapset kantavat nimiä, joilla on yhteinen luonne, kuten perinteisesti käytettiin aikaisempien keisarillisten dynastioiden yhteydessä.
Kaikkia japanilaisia maskuliinisia nimiä ja sukunimiä yhdistää kaksi merkkiä: keskiajan semanttinen kaiku ja lukemisvaikeudet, etenkin ulkomaalaisella.
Yleiset japanilaiset sukunimet
Sukunimet erottuvat suurelta osaltaan ja monimuotoisuudeltaan: kielitieteilijöiden mukaan japaninkielellä on yli 100 000 nimeä. Vertailun vuoksi: venäläisiä sukunimiä on 300-400 tuhatta.
Tällä hetkellä yleisimmät japanilaiset sukunimet ovat: Sato, Suzuki, Takahashi, Tanaka, Yamamoto, Watanabe, Saito, Kudo, Sasaki, Kato, Kobayashi, Murakami, Ito, Nakamura, Oonishi, Yamaguchi, Kuroki, Higa.
Utelias tosiasia: Japanilaisten nimien suosio on erilaista alueesta riippuen. Esimerkiksi Okinawassa (maan eteläisin prefektuuri) sukunimet Chinen, Higa ja Shimabukuro ovat hyvin yleisiä, kun taas muualla Japanissa niitä on hyvin vähän. Asiantuntijat katsovat tämän murteiden ja kulttuurin eroihin. Näiden erojen takia japanilaiset voivat vain sanoa, mistä he ovat kotoisin, pelkästään heidän keskustelukumppaninsa nimellä.
Tällaisia erilaisia nimiä ja sukunimiä
Eurooppalaisessa kulttuurissa on ominaista tietyt perinteiset nimet, joista vanhemmat valitsevat vauvalle sopivimman. Muotisuuntaukset muuttuvat usein ja yhdestä tai toisesta tulee suosittuja, mutta harvoin kukaan erityisesti keksii yksilöllisen nimen. Japanilaisessa kulttuurissa asiat ovat erilaisia: on olemassa paljon enemmän yksittäisiä tai harvinaisia nimiä. Siksi ei ole olemassa perinteistä luetteloa. Japanilaiset nimet (ja sukunimet) ovat usein johdettu kauniista sanoista tai ilmauksista.
Runous nimeltään
Sanottu runollinen merkitys erottuu ensinnäkin naisten nimistä. Esimerkiksi:
- Juri - "Vesililja."
- Hotaru - “Firefly”.
- Izumi - suihkulähde.
- Namiko - "Aaltojen lapsi".
- Aika - “Rakkauslaulu”.
- Natsumi - "Kesäkauneus."
- Chiyo - "Ikuisuus".
- Nozomi - "Toivo."
- Ima - "lahja."
- Rico - “Jasmine Child”.
- Kiku - "Krysanteemi."
Miesten nimistä löydät kuitenkin kauniita merkityksiä:
- Keitaro - "Siunattu."
- Toshiro - "lahjakas."
- Yuki - "lumi";.
- Yuzuki - puolikuu.
- Takehiko - Bambuprinssi.
- Rydon - "Ukkosen jumala".
- Tohru - “Meri”.
Sukunimi runous
Ei ole vain kauniita japanilaisia nimiä. Ja sukunimet voivat olla hyvin runollisia. Esimerkiksi:
- Arai - villi kaivo.
- Aoki - "Nuori (vihreä) puu."
- Yoshikawa - "Happy River".
- Ito - "Wisteria".
- Kikuchi - "Krysanteemien lampi".
- Komatsu - "Pieni mänty".
- Matsuura - “Pine Bay”.
- Nagai - iankaikkinen kaivo.
- Ozawa - pieni suolla.
- Oohashi - iso silta.
- Shimizu - "puhdasta vettä."
- Chiba - "Tuhat lehtiä."
- Furukawa - “Vanha joki”.
- Yano - "Nuoli tasangolla."
Saa sinut hymyilemään
Joskus siellä on hauskoja japanilaisia nimiä ja sukunimiä, tai pikemminkin hauska ääniä venäläiselle korvalle.
Näistä voidaan kiinnittää miesnimet: Bank, Tikhaya (painotus "a"), Usyo, Dzioban, Sosi (painotus "o"). Naisten keskuudessa on hauska, että venäjänkieliset kuulevat: Hei, Wasp, Ori, Cho, Ruka, Rana, Jura. Mutta sellaiset naurettavat esimerkit ovat erittäin harvinaisia, kun otetaan huomioon japanilaisten nimien runsas valikoima.
Sukunimien suhteen täältä löytyy pikemminkin outo ja vaikeasti lausuttava äänikombinaatio kuin hauska. Tämä kuitenkin korvataan helposti lukuisilla huvittavilla parodioilla japanilaisista nimistä ja sukunimistä. Tietenkin kaikki ne ovat venäjänkielisten jokerien keksimät, mutta foneettisia yhtäläisyyksiä alkuperäisten kanssa on edelleen. Esimerkiksi tällainen parodia: japanilainen kilpailija Toyama Tokanawa; tai japanilainen laulaja Tohripo Tovizgo. Kaikkien näiden "nimien" takana venäläinen lause arvataan helposti.
