Valkovenäjä (tai Valkovenäjän tasavalta) on pieni valtio Itä-Euroopassa. Se sijaitsee Venäjän länsirajoilla, Ukrainan pohjoispuolella. Tämä maa on melko tiheästi asuttu. Asukkaiden lukumäärä on 9 miljoonaa 491 tuhatta 823 ihmistä. Pinta-ala on 207 600 km 2. Asukastiheys on 47, 89 henkilöä / km 2. Käytetyt viralliset kielet ovat venäjä ja valkovenäjä.
Valkovenäjän tasavallan presidentti on jo pitkään ollut Alexander Lukašenko. Hän aloitti toimintansa 20. heinäkuuta 1994. Valkovenäjä on yhtenäinen valtio, joka on jaettu kuuteen alueeseen. Minskin kaupungilla on erityinen asema. Tärkein ulkopolitiikan alue on Valkovenäjän ja Venäjän kansainväliset suhteet.
Suhteet Valkovenäjä muihin maihin
Valkovenäjän suhteita muihin maihin voidaan pitää heikkona. Ne ovat tasapainossa EU: n etujen ja Venäjän kanssa käytävän tulliliiton vaatimusten välillä. Länsimaat puuttuvat aktiivisesti maan politiikkaan ja yrittävät saada Valkovenäjän sen vaikutuspiiriin. Pakotteiden määrääminen on haitallista tämän valtion suhteille EU-maihin, mikä johtaa taloudellisiin tappioihin Valkovenäjälle. Tiuimmat rajoitukset asetetaan itse Lukašenkoon ja hänen seurakuntansa jäseniin. Tätä taustaa vasten Valkovenäjän ja Venäjän suhteet näyttävät paljon rauhallisemmilta.
Valkovenäjällä on hyvät suhteet Kiinaan. Taloudelliset siteet tähän maahan ovat kuitenkin vaikeita maiden välisen suuren etäisyyden ja yhteisten rajojen puuttumisen vuoksi.
Valkovenäjän talous
Valkovenäjän talousmalli eroaa huomattavasti eurooppalaisesta ja venäläisestä. Hän säilytti sosialistisen järjestyksen piirteet. Valtio hallitsee melkein kaikkia taloudellisen toiminnan aloja. Keskusviranomaiset säätelevät myös hintoja. Tämä tekee maan taloudesta riittävän vakaan.
Tasavallassa on akuutti pula polttoainevaroista, minkä seurauksena ne on tuotava. Suotuisat ilmasto-olosuhteet edistävät maatalouden kehitystä. Lisäksi maassa on kehitetty tekniikkaa, energiaa, rakennusmateriaalien tuotantoa, kemikaaleja, metsätaloutta, rakentamista.
Tuonnin määrä on resurssien puutteen vuoksi huomattavasti suurempi kuin viennin määrä. Ero niiden välillä on 5, 8 miljardia dollaria. Toinen talouden haitta on suuri ulkoisen velan määrä. Jopa 10% tasavallan budjetista menee vain palvelukorkoihin. BKT: n kasvuvauhti ei ole suuri.
Valkovenäjän teollisuus ja maatalous
Teollisuuden osuus BKT: n rakenteesta on 37%. Tämä on pääasiassa valmistusta. Maa vie lannoitteita, öljytuotteita, koneita, tuotteita ja kemikaaleja.
Maataloutta hallitsevat maatalous ja maidontuotanto. Enimmäkseen kasvatettuja perunoita, vehnää, sokerijuurikkaita. Puun korjuu, kun se oli merkittävä osa, on nyt vähäinen.
Venäjän ja Valkovenäjän välisten suhteiden erityispiirteet
Maiden välinen vuorovaikutus on erittäin aktiivista. Erilaisista kitkeistä ja vaikeuksista huolimatta Venäjän ja Valkovenäjän suhteet ovat luonteeltaan unionin yhteistyötä. Joulukuussa 1999 julkaistiin sopimus Venäjän ja Valkovenäjän unionivaltion muodostamisesta. Mutta jo 90-luvulla koko maiden välillä muodostui liittoutuneita suhteita. Tähän mennessä on olemassa yli 160 erilaista kahdenvälistä sopimusta. Niiden lisäksi on olemassa monenvälisiä sopimuksia CSTO: n, CIS: n ja EAEU: n puitteissa.
Venäjän ja Valkovenäjän välisillä poliittisilla suhteilla on suuri merkitys molemmille valtioille. Strateginen unioni on yksi Venäjän federaation ulkopolitiikan painopistealueista. Kahden maan viranomaisten välillä on aktiivisia kahdenvälisiä yhteyksiä, jotka vahvistavat osapuolten kiinnostuksen riitojen ratkaisemisessa ja tiiviin kumppanuuden luomisessa. Erityisesti vuonna 2016 molempien maiden presidentit pitivät 7 kokousta, ja hallitusten päämiesten välillä oli vielä enemmän kokouksia. Vuonna 2017 presidentit kokoontuivat jo kahdeksan kertaa. Yksi viimeisimmistä V. Putinin ja A. Lukašenkon välisistä kokouksista pidettiin 14.5.2018 Sotšissa. Aleksanteri Lukašenko osallistui kesällä 2018 Moskovassa järjestettyyn maailmancupiin.
Huippukokousten lisäksi aktiivisia yhteyksiä pidetään myös eri ministeriöiden ja osastojen välillä.
Syyt läheiseen kontaktiin
Moskovan ja Minskin välisten suhteiden strateginen luonne määräytyy Valkovenäjän tasavallan geopoliittisen tilanteen sekä Neuvostoliiton jälkeen kehittyneiden kumppanuuksien perusteella. Valkovenäjä on Venäjän ja EU: n välillä, ja tästä syystä se on tärkeä sekä maaltamme että lännessä. Eurooppa haluaa levittää vaikutusvaltaansa itään, Venäjän rajoihin, kun taas Venäjä yrittää torjua tätä kaikin tavoin. Suhteiden menetys tähän valtioon ja sen siirtäminen EU: n lainkäyttövaltaan ovat erittäin kannattamattomia Venäjälle. Tämä heikentäisi maamme vaikutusta Euraasian mantereen länsipuolella ja lisäisi Naton laajenemisriskiä itään.
Valkovenäjän kannalta suhteiden heikkeneminen Venäjän kanssa merkitsisi Lukashenkon hallinnon poliittisen suojan heikkenemistä ja suurta värirevolutsioonien riskiä maassa. Myös maan talous kärsisi vakavia tappioita. Tämä johtuu Valkovenäjän luonnonvarojen puutteesta, jonka se on pakko ostaa Venäjältä. Valkovenäläisten tuotteiden vienti maamme on myös merkittävä. Suhteiden katkeaminen Venäjän kanssa johtaisi kaupalliseen romahdukseen, koska tuotteiden ohjaaminen EU: hun ei olisi helppoa. Erityisesti korkeampien ympäristöstandardien ja tuotteiden laatuvaatimusten vuoksi Euroopan unionissa. Tämän seurauksena tämä johtaisi ulkoisen velan kasvuun ja maksukyvyttömyysriskin lisääntymiseen sekä maan elintason laskuun.
Kaikki tämä antaa syyn uskoa, että vaikka Lukašenkon hallinto on elossa, maiden välillä on hyviä kumppanuuksia. Ja eri kiistanalaiset kysymykset ratkaistaan.
Venäjän ja Valkovenäjän kaupalliset ja taloudelliset suhteet
Venäjä on Valkovenäjän tärkein talouskumppani. Maamme osuus on tarkalleen puolet Valkovenäjän kokonaisliikevaihdosta. Pelkästään vuonna 2017 se kasvoi 26% ja oli 30, 2 miljardia dollaria. Lisäksi venäläisten tuotteiden vienti Valkovenäjään on paljon korkeampaa kuin valkovenäläisten tuotteiden vienti Venäjälle. Venäjän ja Valkovenäjän väliset kauppasuhteet ovat siis erittäin merkittäviä.
Maamme vie sinne mineraaleja, koneita, laitteita, metalleja, kemikaaleja, tuotteita, puuta, kenkiä, tekstiilejä, paperia. Valkovenäjä puolestaan toimittaa meille maataloustuotteita. materiaalit, koneet, kemia, puu, kengät ja tekstiilit, metallit, mineraalit. Kauppa näiden kahden maan välillä on arviolta 10, 7 miljardia dollaria.
Sijoitusvirrat Venäjältä Valkovenäjälle ovat myös merkittävät. Vuonna 2017 Venäjän federaation osuus oli 38 prosenttia kaikista Valkovenäjän talouden ulkoisista sijoituksista. Rahamääräisesti se on 3, 7 miljardia dollaria. Valkovenäjä ei myöskään ollut velassa: 66, 9% muiden maiden talouden talletusten kokonaismäärästä sijoitettiin Venäjälle. Tämä on noin 3, 68 miljardia dollaria.
Kaikki tämä tarkoittaa Venäjän ja Valkovenäjän välisten taloussuhteiden merkitystä kahdenväliselle yhteistyölle.
Polttoaine ja energia
Tärkein yhteinen taloudellinen hanke on Valkovenäjän ydinvoimalan rakentaminen, jonka kapasiteetti on 2, 4 GW. Aseman ensimmäinen yksikkö alkaa toimia vuonna 2019.
Vielä merkittävämpää kahdenvälisessä yhteistyössä on yhteistyö polttoainealalla. Öljy ja kaasu tulevat tasavaltaan pääasiassa Venäjältä. Maamme toimittaa siellä vuosittain noin 21 miljoonaa tonnia öljyä ja 20 miljardia kuutiometriä. m kaasua. Sen piti lisätä toimitusten määrää vuodesta 2016, mutta Valkovenäjän puolella olevien alimaksujen takia tästä ajatuksesta luovuttiin alun perin. Neuvottelujen ja erimielisyyksien ratkaisun jälkeen päätettiin jälleen lisätä toimituksia.
Sotilaallinen yhteistyö
Tämän tyyppistä yhteistyötä on kehitetty maiden välillä vuodesta 2009. Sitten allekirjoitettiin sopimus sotilas-teknisestä yhteistyöstä. Myöhemmin allekirjoitettiin sopimus yhteisestä rajojen suojelusta ja yhteisistä ponnisteluista ilmapuolustuksen alalla. Kahdenväliset harjoitukset ovat yleinen käytäntö. Sotilaallinen varustus sekä Venäjällä että Valkovenäjällä on pääosin sama. Tärkeä asema sotilaallisessa yhteistyössä on kahden maan vuorovaikutuksella CSTO: n puitteissa.
Suhteen monimutkaiset vaiheet
Venäjän ja Valkovenäjän suhteet ovat aina olleet läheiset, mutta eivät koskaan olleet täydellisiä. Ne paranivat tai pahenivat. Tämä johtui suurelta osin näiden maiden johtajien näkemysten eroista kahdenvälisen yhteistyön kannalta tärkeissä asioissa. Lukašenkon ja Boris Jeltsinin henkilökohtaiset suhteet olivat melko lämpimät. 90-luku oli Venäjän ja Valkovenäjän suhteiden kukoistus. Venäjän Valkovenäjän talouteen myöntämät taloudelliset lisäykset olivat silloin erittäin suuria, mikä asetti raskaan taakan jo niukkaan Venäjän talousarvioon.
Vladimir Putinin tultua Venäjän ja Valkovenäjän suhteiden luonne muuttui viileämmäksi ja käytännöllisemmäksi. Samaan aikaan Putin tuki Venäjän ja Valkovenäjän yhdistymistä yhdeksi liittovaltioksi, jossa Lukašenkalle annettiin erittäin vaatimaton rooli Venäjän presidentin edustajana Valkovenäjän liittovaltiossa. Tämä Valkovenäjän presidentin ajatus ei sopinut, ja siksi liittovaltio ei koskaan muodostunut. Lukašenko kieltäytyi myös ottamasta käyttöön yhtenäisvaluuttaa. Öljy- ja kaasusuhteet olivat myös erittäin kireät.
Kahdenvälisten suhteiden tulevaisuus
Nyt toteutetaan useita kahdenvälisen yhteistyön hankkeita. Monia kiinnostaa kuitenkin kysymys: onko Venäjän ja Valkovenäjän suhteiden katkeaminen mahdollista? Kukaan ei tiedä tarkkaa vastausta, mutta todennäköisesti ei kuin kyllä. Lukašenkon monimutkaiset suhteet Yhdysvaltoihin ja EU-maihin eivät jätä hänelle paljon valinnanvapautta. Hän tietysti ymmärtää tämän ja tekee siksi myönnytyksiä Venäjän puolelle. Venäjä tekee myös myönnytyksiä Valkovenäjälle. Tällaisia suhteita ei voida kutsua ystävällisiksi, mutta ne ovat melko luotettavia, koska Valkovenäjän ja lännen väliset konfliktit jatkuvat kunnes Lukašenko eroaa.
