Median tehtävät politiikassa ovat nykyään valtavia ja monimuotoisia, mikä antaa meille mahdollisuuden puhua mediasta toisena hallitushaarana. Koska he ovat suora jakelija, tärkeän tiedon välittäjä, heillä on melko voimakas vaikutus masuihin. Tämän ansiosta he suorittavat erilaisia tehtäviä ja hankkivat erilaisia toimintoja.
Media ensinnäkin vastaanottaa, käsittelee ja välittää tietoa viranomaisten ja ihmisten tärkeimmistä tapahtumista. Tässä tapauksessa puhumme tiedoista, jotka sisältävät muun muassa arvioita ja kommentteja ja joilla on sosiaalinen merkitys. Näitä mediatoimintoja kutsutaan informatiivisiksi.
Erittäin tärkeätä on tietojen hankkimistapa (hajanainen tai peräkkäinen) ja tiedon laatu. Poliittisten edustajien jatkotoimien pätevyys riippuu tästä. Tässä tapauksessa he puhuvat kasvatustehtävistä, jotka kohtaavat tiedonvälittäjät ja levittäjät. Tiedotusvälineiden tehtäviin ei tietenkään sisälly syvä ja systemaattinen tiedon assimilaatio. Tätä varten on olemassa erityisiä instituutioita. Siitä huolimatta median koulutustoiminta on melko suuri. Levitetty tieto vaikuttaa tiettyjen näkemysten ja kantojen muodostumiseen, laajentamalla kansalaisten arviointi- ja kognitiivisia kykyjä.
On huomattava, että tiedotusvälineiden koulutus- ja sosiaalitoiminnoilla on melko läheinen yhteys. Lisäksi entinen muuttuu usein jälkimmäiseksi. Poliittisen sosiaalistumisen alla ymmärretään tietyn normin, käyttäytymismallin ja minkä tahansa arvon omaksumista. Tämän assimilaation ansiosta sopeutuminen sosiaaliseen todellisuuteen tapahtuu. Saatujen tietojen mukaan väestö alkaa muodostaa mielipiteensä puolueiden, parlamentin, hallituksen ja muiden valtaelinten toiminnasta sekä ihmisten kulttuuri- ja talouselämästä.
Suuri merkitys yhteiskunnan kehityksessä on sellaisilla mediatoiminnoilla kuin valvonta ja kritiikki. Joissakin maissa tiedotusvälineet ja tiedon levittäjät eroavat toisistaan tietyllä rajoittamattomalla luonteeltaan. Lisäksi tiedotusvälineiden valvontatoiminnot ovat tällaisissa valtioissa erittäin tehokkaita, koska tiettyjen tapahtumien tai henkilöiden arviointi ei ole vain juridista, vaan myös moraalista. Näissä tapauksissa lait ja yleinen mielipide toimivat arvioivina perusteina.
Demokratiaissa mediatoiminnan suora hallinta tapahtuu vain ääritapauksissa, hätätilanteissa (esimerkiksi sodan aikana). Muissa tilanteissa tiedotusvälineiden toiminta on melko itsenäistä. Lisäksi usein toimituksellisten tutkimusten ansiosta muodostetaan erityisiä parlamentaarisia toimikuntia, tehdään päätöksiä, joilla on suuri merkitys yhteiskunnan elämälle, ja rikolliset prosessit alkavat. Monien analyytikkojen mukaan tiedotusvälineiden valvontatoiminnot ovat erityisen välttämättömiä heikentyneen opposition tai valtion valvontalaitosten epätäydellisyyden vuoksi.
Levinnein journalistinen toiminta demokraattisissa maissa. Tiedotusvälineitä pidetään nykyään olennaisena osana demokraattisen toiminnan mekanismia. Joukkotiedotusvälineet tarjoavat eri ryhmien edustajille mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä julkisesti, etsiä ja koota samanhenkisiä ihmisiä, yhdistää heidät yhteiseen vakaumukseen ja tavoitteisiin sekä edustaa selkeästi muotoiltuja etuja julkisessa mielipiteessä. Toisin sanoen tiedotusvälineet ovat tietyssä mielessä juuret, joiden kautta kaikki poliittiset rakenteet saavat elinvoimansa. Arvioitaessa joukkotiedotusvälineiden roolia valtion julkisessa elämässä on pidettävä mielessä tämän rakenteen monimutkaisuus ja monipuolisuus, jolla puolestaan on suuri vaikutus tämän instituutin esittämiin tehtäviin.
