Sanonta "kuten oina uuteen porttiin" (yleensä yhdessä verbien kanssa - näyttää tai tuijottaa) on hyvin kuuluisa ja sitä käytetään nykyään. Tämä sanotaan yleensä henkilöstä, joka on hämmentynyt visiosta, joka oli hänelle jotain hyvin odottamatonta. Tätä ilmaisua käytetään myös karakterisoimaan ei kovin älykästä henkilöä, joka on hitaasti ajatteleva, typerä, tyhmä.
Puheessaan etsiessäsi kuvia vertailusta ihmiset kääntyvät usein luonnon esineisiin. Joten esimerkiksi he näkevät typerän jotain liikettä - puuta, kerhoa. Vertaa samanlaisia ilmaisuja: "kanto korvilla", "stauroskerho". Tai tässä on vertailu eläimeen: "tyhmä, kuten harmaa suukappale". Tällainen on ilmaus ”kuin oina uuteen porttiin”, merkitys on samanlainen. Seuraavaksi annamme kaksi todennäköisintä selitystä tämän lausekkeen alkuperälle.
Ensimmäinen versio. Elämästä
Tämän sanan alkuperän yleisin versio on myös yksinkertaisin. Siksi esittelemme sen ensin. Sillä on puhtaasti "arjen" juuret, lisäksi, kuten sanotaan, "eläintieteellisesti perusteltu". Jokainen (ja jos joku ei tiedä, niin luultavasti lukee siitä) tietää, että ram on tyhmä ja itsepäinen eläin. Karitsan luonto on tapana - aamuisin hänet ajettiin samalla tiellä laitumelle, ja sisätilat olivat aina samat. Joten on tarina, joka selittää samalla merkityksen ja valaisee tämän ilmaisun syntymistä.
Kerran aamuisin yksi omistaja vietti lammaslauman, ja kun he olivat poissa, hän maalasi portin toisella värillä. Tai ehkä täysin päivitetty. Illalla (ja joskus muuten oinaat ajettiin laiduntamaan koko kauden ajan), lauma palasi laitumelta, ja pääpaina - lauman johtaja - jäätyi "uudelle" portille tutkimalla typerästi yksityiskohtia epätavallisesta väristä. Se on käsittämätöntä: alkuperäinen piha, mutta portit eivät ole samoja. Seiso, katselee, eikä askel eteenpäin. Ja siinä koko lauma merkitsee aikaa.
On hyvin mahdollista, että otettuaan "uuden" portin tuntemattomalle viholliselle eläin aloitti metodologisesti hyökkäyksen siihen ja vasarasi sarvillaan. Täällä omistajalla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin ottaa ja siirtää tyhmä eläin pihalle ja ajaa sitten loput karjasta. He kuitenkin sanovat, että oli tapaus, jossa porttia siirrettiin muutama metri oikealle. Paino tuli entiseen paikkaansa ja seisoi typerästi katsoen paikkaa, jossa sisäänkäynti oli ennen. Eläintieteilijät viittaavat siihen, että karitsan "vahvuus" on visuaalinen muisti, joka auttaa (ja joskus estää) niitä liikkumaan avaruudessa.
Toinen versio. historiallinen
Onko toisella versiolla mitään semanttista yhteyttä ensimmäiseen, pysyy mysteeri. Koska kuuluisan sanonnan alkuperän selityksen juuret ovat ajassa taaksepäin. Laumia, jotka oletettavasti aikakautemme alussa alkoivat kutsua rammuiksi - stenobitnyeiksi ja portin murtotyökaluiksi, joiden päähän linnoitukseen laitettiin valurauta- tai pronssikärkiä oinaisen pään muodossa. Karthagialaiset väittivät keksineensä heidän kanssaan, mutta näiden työkalujen kuvat olivat assyrialaisten arkeologien tiedossa.
Heprealainen historioitsija Josephus 1200-luvulla jKr kirjoitti tästä instrumentista seuraavasti:
Tämä on hirviömäinen palkki, samanlainen kuin laivasto ja varustettu vahvalla rautakärjellä kuten karitsan pää, josta se sai nimensä; keskellä se on ripustettu paksuihin köysiin toisesta poikittaisesta palkista, joka lepää molemmissa päissä vahvoille pylväille. Monien sotureiden vetämä takaisin ja yhdistettyjen voimien heittämä eteenpäin, se ravistaa seinää rautaisella päällään.
On syytä kuunnella hänen sanojaan, koska historioitsija itse kirjoitti aamuista ensin ja hän oli useaan kertaan ollut suora todistaja roomalaisten juutalaisten kaupunkien piirityksestä.
Toinen sotilasalan teoreetikko, tällä kertaa roomalainen, nimeltä Vegezii 4. vuosisadalla, ehdotti, että "oinaa" kutsuttiin "oinaksi" paitsi konsonanssin vuoksi myös vihamielisen esineen yhdenmukaisen ja voimakkaan hyökkäyksen-buttingin samojen taktikoiden takia..
On syytä mainita, että V. I. Dahl käyttää yhdessä yleisen rivin artikkeleissa (synonyymeinä) sanoja "seinäasennus", "paino", "paino".
On olemassa myös versio idiooman alkuperästä "kuin oina uudelle portille", joka viittaa lammasten (Getsemanen) porttiin Jerusalemissa - kun uhrauseläimiä kannettiin niiden läpi. Se ei kuitenkaan vaikuta loogiselta, koska se ei selitä ilmaisun yleistä merkitystä.
Esimerkkejä käytöstä kirjallisuudessa
Riemusta ja yllätyksestä hän ei ensimmäisen sekunnin aikana voinut edes sanoa sanaa, ja vain katsoi häntä, kuten oina uudella portilla.
(I. Bunin, "Ida")
- Hän sanoisi kuin typerys: ”Sin, isä!” No, hän nuuskaa vähän ja ryntää silmänsä kuin oina uudella portilla.
(M. Sholokhov, "Neitsyt maaperä käännetty")
Huomaa, että lauseessa "kuin lammas uusiin portteihin" käy ilmi olosuhteiden merkitys ja että venäjän kielen sääntöjen mukaan se tulisi erottaa pilkulla. Totta, nykyaikaisissa kirjallisissa lähteissä kirjoittajat eivät yhä eristä tätä vertailua. "Jäädytetyillä" lauseilla, ilmaisuilla, tämä tapahtuu:
Mutta tuijotin tehtävää kuin oina uudella portilla ja jätin sen rauhaan. En edes ymmärtänyt kummalta puolelta voit lähestyä häntä.
(E. Ryazanov, "Unsumpted Results")
Tämä ei kuitenkaan ole edelleenkään sääntö, eikä sitä kannata noudattaa.
