“Kuinka tiedät? Piditkö kynttilää? ” tai "No, mistä tiedän, en pitänyt kynttilää!". Kuultuun "kynttilän pitämiseen" liittyviä siivekäslauseita voidaan tavalla tai toisella kuulla arjen puheessa melko usein. Niiden tarkoitus on yksinkertainen - todistaa mitä tahansa tapahtumia, jotka liittyvät erityisesti jonkun toisen henkilökohtaiseen, intiimiin elämään.
Mutta miksi kynttilä? Miksi emme sano "en vakoittanut"? Ja mitä yleensä "kynttilän pitäminen" tarkoittaa ja mistä tämä ilmaisu tuli? Tässä partituurissa on kolme erilaista versiota - yksi mielenkiintoisempi kuin toinen.
Versio numero 1. venäläinen
Tämän version kannattajat ehdottavat: ilmaisun "pidä kynttilä" merkityksen juuria tulisi etsiä muinaisesta Venäjästä. Sitten avioliiton ja pääasiallisesti elämän päätarkoituksena pidettiin klaanin jatkumona. Siksi vastasyntyneiden avioliitto-elämän tulisi olla kaikkein "todellisinta", ja kaikista tästä seuraavista intiimeistä yksityiskohdista.
Morsiamen ja sulhanen sukulaisten piti vain varmistaa tämä. Siksi yksi heistä pysyi makuuhuoneen oven takana ja piippautui halkeaman läpi ottaen kynttilän mukanaan paremman näkymän saamiseksi. Varmistuttuaan, että kaikki oli "kunnossa" nuorten puolisoiden kanssa, tämä utelias mies juoksi heti kertoa muille sukulaisilleen, että he sanovat, että perilliset ilmestyvät - ei ole mitään hätää.
Versio numero 2. ranskalainen
Toinen versio siitä, mitä "kynttilä pidetään" tarkoittaa, tuli meille Ranskasta. On olemassa utelias ilmaus, joka kääntyy seuraavasti: "En pitänyt kynttilää siellä!". He sanoivat sen vastoin kuuluisia ranskalaisia gossipersia, jotka eivät ruokkineet leipää, anna minun keskustella jonkun läheisen elämän yksityiskohdista.
Ja aivan ilme, joka ranskan kielellä kuulostaa tältä: Que voulez-vous! Je n'y ai pas tenu la -kandelle tuli todennäköisesti suosittu italialaisen taiteilijan Agostino Karaccin kaiverruksen ansiosta. Se kuvaa rakastajaparia “mielenkiintoisessa” ammatissa, ja vieressä on nainen, jolla on kynttilä suoraan heidän yläpuolellaan, jotta he saavat riittävästi valoa.
Tämä kaiverrus tunnetaan niin laajalti ranskalaisista, että he antoivat sille alkuperäisen, pitkän ja virallisen nimensä sijasta toisen lyhyen ja tiiviin nimen. Nimeltään Tenir la chandelle, joka tarkoittaa ”kynttilän pitämistä” tai “kynttilän pitämistä” (kaivoksessa olevasta naisesta).
