Bulgarian kansalliskirjasto on nimetty Sofiassa sijaitsevalla St. Cyril and Methodius (NBKM) -yksiköllä on yksi rikkaimmista arkistoista yksiköiden lukumäärän ja erilaisten materiaalien suhteen. Vuonna 1878 perustettu NBKM laajennettiin merkittävästi vuonna 1931 miljoonien ottomaanien asiakirjojen hankinnan jälkeen. Nykyään NBKM: n itäisen osaston kokoelma (Kolektsiya na Orientalski Otdel) sisältää yli 1000 rekisteriä, yli miljoona yksittäistä asiakirjaa kaikista Ottomanin valtakunnan maakunnista, ja se liittyy ajanjaksoon 15. ja 20. vuosisadan välillä. Lisäksi on arvokas kokoelma käsinkirjoituksia persiaksi, arabiaksi ja turkiksi. Itäisen osaston lisäksi Bulgarian historiaarkisto (Bŭlgarski istoricheski arkhiv) sisältää pääasiassa 1800-luvulta peräisin olevia materiaaleja, jotka on kirjoitettu sekä ottomaanien turkki- että bulgariakielisinä. Tässä mielessä NBKM on piilotettu helmi Lähi-idän ja Balkanin tutkijoille.
Luominen ja kehittäminen
Cyrilin ja Methodiuksen kirjaston historia on melko pitkä. Se perustettiin vuonna 1878 ja sai nimen Sofia Public. Melko nopeasti siitä tuli kuitenkin Kansallinen kirjasto (1879). 1870- ja 1880-luvulla NBKM: n työntekijät keräsivät erilaisia ottomaanimateriaaleja koko Bulgarian kirjastoissa ja toimittivat ne NBKM: n itäosastolle.
Vuonna 1944 sodan vuoksi koko rakennus tuhoutui. Vaikka jotkut materiaalit olivat vaurioituneita korjaamatta, pelastettiin paljon. Kaikki tämä siirrettiin paikallisiin varastotiloihin suojautuakseen edelleen tuhoutumiselta. 1940-luvun lopulla kaikki tämä palautettiin NBKM: n päärakennukseen, jota kutsutaan myös Bulgarian tieteelliseksi keskuskirjastoksi.
Nykyiset tilat avattiin virallisesti vuonna 1953. Kirjasto sai nimensä pyhiltä Cyril ja Methodius, jotka keksivät yhdeksännen vuosisadan lopulla kyrillisen aakkosen. Kahden veljen muistomerkki, jolla on kyrillinen aakkoset kädessään, seisoo rakennuksen edessä ja on myös yksi kaupungin nähtävyyksistä.
Asiakirjojen tallentaminen
Vuonna 1931 osana poliittista ohjelmaansa, joka perustui ottomaanien menneisyyden hylkäämiseen, Turkin hallitus myi valtavan määrän ottomaanien arkistoasiakirjoja Bulgarian paperitehtaalle käytettäväksi kierrätysjätepaperina. Tämä tapahtuma tuli tunnetuksi vagonlaarisena olayına (vaunutapahtuma), koska asiakirjat kuljetettiin rautatievaunuissa, ja kun tapahtumat tulivat tiedossa Turkissa, se aiheutti kiihkeää keskustelua tuolloin tutkijoiden ja poliitikkojen keskuudessa. Heti kun Bulgarian tulliviranomaiset huomasivat, että materiaalit olivat tosiasiallisesti ottomaanien hallituksen asiakirjoja eikä jätteitä, ne talletettiin Kirilin ja Methodiuksen kirjastoon. Nykyään nämä asiakirjat muodostavat yli 70% koko NBKM: n itäosastosta, joka jatkaa työtään niiden luetteloimiseksi ja säilyttämiseksi.
kokoelmat
NBKM: llä on yksitoista kokoelmaa - slaavilaisista ja ulkomaisista käsikirjoituskirjoista itämaisen tiedekunnan kokoelmaan.
Itäisen osaston kokoelmalla on kaksi pääarkistoa: ottomaanien arkisto ja itämaisten käsikirjoitusten kokoelma. Bulgarian historiaarkisto sijaitsee myös itäosastolla, koska se sisältää monia asiakirjoja ottomaanien ja bulgarien kielillä.
Sijill-kokoelma
Sijill on ulkomailta lähtevä rekisteri, jonka järjestävät qadi (tuomari) tai hänen sijaisensa tietyssä ratkaisussa. Se sisältää myös jäljennökset Kadin kirjoittamista asiakirjoista. Tämä kokoelma sisältää yli 190 kappaletta 1800-luvun lopusta 1800-luvun loppuun. Ne on luetteloitu alueittain, kuten Sofia, Rousse, Vidin, jne. Suurimmassa osassa asiakirjoja on korttitiedostojen merkinnät turkin kielellä, joko latinaksi tai ottomaaniksi. Varhaisin asiakirja Sofiasta on vuodelta 1550, kun taas suurin osa kuuluu 1800-luvulle. Suurin osa heistä on kotoisin Vidinistä ja Sofiasta. Suurin osa kokoelmasta on digitoitu ja saatavana Cyril and Methodius -kirjaston virallisilla verkkosivuilla.
Wakf-rekisterit
Islamin laissa waqf (waqf) on omaisuus, jonka yksityinen henkilö tai valtio on luovuttanut uskonnollisiin tai hyväntekeväisyystarkoituksiin. Tämä kokoelma sisältää yli 470 erillistä waqf-rekisteriä (1500-luvulta 1900-luvulle). Lisäksi joitain muita vahvisterekistereitä löytyy sijill-kokoelmasta. Ne on kirjoitettu pääosin ottomaanina ja osa niistä arabiaksi. Varhaisin rekisteri waqfista on peräisin vuodelta 1455 ja viimeinen vuodesta 1886.
Sekalaiset rahastot
Tämä kokoelma sisältää loput ottomaanien dokumenteista itäosassa. Tästä kokoelmasta löytyy monia katastrofitutkimuksia (timar, zeamet ja icmal). On myös erilaisia muita pää- ja pääkirjatyyppejä (ruznamce). Lisäksi nämä rahastot sisältävät kaikki yksittäiset asiakirjat, kuten viljelijät, buruldu, arzukhaly, ilam, sekä erilaiset henkilökohtainen kirjeenvaihto ja materiaalit.
Suurin osa näistä kokoelman ottomaanimateriaaleista on luetteloitu alueen mukaan, johon ne kuuluvat, ja jokaisella alueella on erillinen rahasto, jolla on eri numero.
Suurimmalla osalla Kirillin ja Methodius-kirjaston rahastointien numeroista on päivämääriä, ja joissakin niistä on avainsanoja, kuten “armeija”, “kirkko”, “verotus”, timari, mikä antaa joitain perustietoja asiakirjan tyypistä. Valitettavasti tutkijan käytettävissä ei ole muita tietoja luettelon asiakirjoista. On kuitenkin joitain julkaisuja, jotka ovat pääosin itäosaston työntekijöiden kirjoittamia, kuten luetteloita ja luetteloita valituista ottomaanien asiakirjoista, joista on hyötyä. Kokoelmassa on yli 1 000 000 asiakirjaa, eikä yhtäkään niistä ole digitalisoitu. Heidän päivämääränsä vaihtelevat viidestoista - kahdennenkymmenennen vuosisadan.
Kokoelma itämaisia käsikirjoituskirjoja
Sillä on noin 3800 osaa arabian, turkin ja persian kielillä. Varhaisin käsikirjoitus on kopio Muhammad al-Bukhari al-Jami al-Sahihin (810–870) hadith-kokoelmasta. Yksi tämän kokoelman arvokkaimmista käsikirjoituksista on kopio 12. vuosisadan arabimaailman maantieteilijän Muhammad ibn Muhammad al-Idrisin, Nuzhat al-Mushtakin, Ihtirak al-afakin teoksesta (”Alueiden läpi kulkuneiden kuluneiden viihde”). Kokoelmasta löytyy osittaisia luetteloita englanniksi, arabiaksi ja bulgariaksi.
Ulkomaiset ja slaavilaiset käsikirjoitukset
Tätä kokoelmaa edustavat keskiaikaiset ja myöhäiset keskiaikaiset asiakirjat, ja sitä on yhteensä noin 1700 kappaletta. Periaatteessa nämä ovat uskonnollisen ja dogmaattisen sisällön käsikirjoitettuja kirjoja, jotka on tarkoitettu liturgiseen käyttöön ja luostarielämän jokapäiväisiin tarpeisiin: evankeliumit, psalmit, apostolit, ordinaalit, liturgia, missaalit, erityyppiset kokoelmat, moraalisten ohjeiden kalenteri, sisällön sekakokoelmat, sisältäen usein erilaisia apokryfaaliset kirjoitukset, kokoelmat himnografiat, maallisten lakien ja kirkon asetusten kokoelmat (nomokanonit), liturgiset kirjat, bidrollit jne. Ne sisältävät myös maallista ja tieteellistä kirjallisuutta atura: käännetyt ja alkuperäiset teokset, mukaan lukien antiikin teokset, keskiaika, esimerkkejä eurooppalaisesta tieteellisestä ajatuksesta, Bulgarian herätys (Aleksandrin romaani, vertaus troijalaisesta, historialliset teokset, kirjeet, oppikirjat, sanakirjat, erilaiset tutkielmat jne.).
Slaavilaisten käsikirjoitusten kokoelma sisältää Bulgarian, Serbian, Wallachian, Moldovan ja Venäjän kirjallisia monumentteja. Se esittelee kirjallisen kulttuurin rikkaita historiallisia materiaaleja myöhään keskiajalla, ottomaanien hallinnan ja Bulgarian kansallisen herätyksen aikana.
Allekirjoitettujen käsikirjoitusten joukossa voidaan nähdä kirjoittajien, kuten pappi Dobreisho, pappi Johannes, pappi Gerasim, munkkikopio Rila Mardarius, munkki Spiridon, pappi Visarion Debar, Peter Grammatik, pappi Daniil Etropole, kouluopettaja Nedyalko ja hänen poikansa Philip, Yosif Bradati, nimet. Nikifor Rilsky, pappi Pamvo Kalofer, Peter Tsarsky, pappi Pancho, Sofroniy Vratsky ja muut. Kreikkalaisten käsikirjoituskokoelma, josta suurin osa on luotu liturgian tarpeisiin, heijastaa bulgarialaisten suhdetta Konstantinopolin patriarkaattiin. Nämä kirjat jatkavat bysanttilaisia kulttuuriperinteitä.
Arvokas osa Cyrilin ja Methodiuksen kirjaston kokoelmasta on Cantica Ecclesiastica (18–19 vuosisataa). Tämä kirja sisältää 34 laulua - anastasimatarions, katabasiai, heirmologions jne., Joista suurin osa on kirjoitettu bulgariaksi ja koristeltu koristekoristeilla.
Ulkomainen kirjallisuus ja aikakauslehdet
Ulkomaisten kirjojen kokoelma on 767 239 osaa ja kausijulkaisut - yli 10 000 nimikettä 726 272 kappaleessa. Klassisten teosten hankkiminen vierailla kielillä tieteen, kulttuurin ja kirjallisuuden alalta on etusijalla, mukaan lukien kirjat, jotka ovat saaneet arvovaltaiset kansainväliset ja kansalliset palkinnot; kongressien ja symposiumien tieteelliset raportit; Bulgarian, Balkanikan ja Slavican kokoelmat, klassisten ja nykyajan tekijöiden ensimmäiset painoskirjat. Ulkomaiset julkaisut kootaan yhtenä kappaleena alkuperäisellä kielellä. Hankitut julkaisut esitetään yleisimmillä kielillä: englanti, saksa, venäjä, ranska, Balkan ja slaavi. Harvinaisen kielen julkaisut käännetään yhdelle eurooppalaisista kielistä.
Ensisijaiset alueet ulkomaisten kirjojen ja Cyril and Methodius -kirjaston aikakauslehtien hankkimisessa ovat: matematiikka, filosofia, yhteiskuntatieteet, oikeus, taloustiede, politiikka, sosiologia, kansainväliset suhteet, historia, kulttuuri, tiede, kirjasto, bibliografiset tutkimukset ja tieteellinen tutkimus, alueelliset tutkimukset, taidehistoria, kielitiede, kirjallinen kritiikki ja fiktio. Huomattavaa huomiota kiinnitetään tieteidenvälisiin tieteenaloihin, kuten sosiolingvistiikka, kognitiiviset tieteet, antropologia, politiikka jne.
