Maailman suurin organisaatio, joka on yhdistänyt melkein kaikki maailman maat, seitsemänkymmenen vuoden ajan on ollut vuoropuhelun pääalusta ja foorumi, jonka avulla voit lähettää viestin maailmalle. YK: n jäsenmaiden ankarasta kritiikistä organisaation tehokkuudesta huolimatta ei ole vielä kattavampaa työkalua.
esihistoria
Toinen maailmansota jatkui edelleen, kun 26 maailman maan edustajat kokoontuivat ja sitoutuivat valtioidensa puolesta jatkamaan taistelua natsikoalition maita vastaan. Tämän huippukokouksen lopullisessa asiakirjassa kuultiin ensin lause "Yhdistyneet Kansakunnat", jonka keksi Yhdysvaltain presidentti Franklin Roosevelt.
Syksyllä 1944 Washingtonissa Dumbarton Oaksin kartanossa pidetyssä konferenssissa Yhdysvaltojen, Ison-Britannian, Neuvostoliiton ja Kiinan edustajat keskustelivat mahdollisuudesta perustaa maailmanlaajuinen organisaatio. Pääpiirteistä sovittiin, ennakkoon sovittiin jälkeläisten tavoitteista, rakenteesta ja toiminnoista.
Helmikuussa 1945 Hitlerin vastaisen koalition johtajat ilmoittivat Jaltassa pidetyssä kokouksessa aikomuksestaan perustaa yleinen kansainvälinen järjestö, joka ylläpitää rauhaa ja turvallisuutta.
perusta
Lähes heti sodan päättymisen jälkeen 50 maan edustajat kokoontuivat konferenssiin kansainvälisen järjestön perustamisesta, joka kattaa kaikki maailman maat. Kolmen kuukauden kuluessa he laativat ja sopivat 111 artiklasta, joka allekirjoitettiin 25. kesäkuuta.
Puolaa pidetään myös yhtenä perustajista, vaikka sen edustajat eivät osallistuneet konferenssiin. Maalla ei vielä ollut yleisesti tunnustettua hallitusta, niitä oli kaksi - yksi Lontoossa, toinen Lublinissa. Seurauksena oli, että Neuvostoliittoa edistävä hallitus allekirjoitti peruskirjan 24. lokakuuta 1945. YK: n jäsenmaiden luettelo on täydennetty 51 valtiolla.
Tietoja organisaatiosta
Yhdistyneet Kansakunnat on ainoa maailmanlaajuinen koalitio, joka käsittelee kansainvälistä turvallisuutta ja rauhaa sekä taloudellisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja humanitaarisen yhteistyön kehittämistä. Kaikki YK: n jäsenmaat harjoittavat toimintaa eri aloilla: rauhankysymyksistä juomaveden puuteongelmiin. YK on saavuttanut merkittävää menestystä humanitaarisella alalla - lukuisat vähemmän kehittyneiden maiden taloudelliset ja humanitaariset ohjelmat ovat pelastaneet tuhansia ihmishenkiä.
Tavoitteet ja tavoitteet
Organisaation tärkein tehtävä on varmistaa kansainvälinen turvallisuus, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja rauhanturvaaminen. YK on osallistunut monien aseellisten konfliktien ja kansainvälisten kriisien ratkaisemiseen ja lopettamiseen: Karibian kriisi (1962), Iranin ja Irakin sota (1988), sisällissota Afganistanissa (1979-2001) ja monet muut paikalliset konfliktit. Organisaatio osallistui yhteensä yli 61 taistelun lopettamiseen.
YK: lla on foorumeita ja konferensseja kaikista tärkeistä sosioekonomisista kysymyksistä, joissa keskustellaan ratkaisuista ja kehitetään niitä. Kehitetään paljon työtä kehitysmaiden teollistumisongelmien ratkaisemiseksi, ympäristön parantamiseksi ja pakolaisten auttamiseksi.
rakenne
Organisaatiossa peruskirja määrittelee kuusi pääelintä, jotka varmistavat sen toiminnan. Järjestelmään kuuluu myös 15 laitosta, esimerkiksi Maailman terveysjärjestö, useita ohjelmia ja elimiä. Tärkein neuvottelu- ja päätöksentekoelin, johon kuuluvat kaikki YK: n jäsenmaat, on yleiskokous. Organisaation päämajassa New Yorkissa pidetyissä istunnoissa käydään keskustelu kaikista kansainvälisistä kysymyksistä. Pysyvä poliittinen elin on turvallisuusneuvosto, jonka tulisi varmistaa rauhan ylläpitäminen. Kaikki sosiaalisten ja taloudellisten kysymysten koordinoinnin kysymykset annetaan talous- ja sosiaalineuvostolle. Luottamusneuvosto käsittelee yksitoista aluetta, joita muut maat hallitsevat. Kansainvälinen tuomioistuin ratkaisee valtioiden väliset riidat. Sihteeristö varmistaa pääsihteerin johdolla kaikkien muiden elinten toiminnan.
Turvallisuusneuvosto
Maailman tärkein rauhanturvaviranomainen koostuu 15 jäsenestä, joista viisi on pysyviä jäseniä. Pysyvät jäsenet (Venäjä, USA, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Kiina) voivat vetää kaikkia äänestykseen ehdotettuja päätöksiä. YK: n turvallisuusneuvoston ei-pysyvät jäsenvaltiot valitaan kahden vuoden toimikaudeksi. Neuvosto voi päättää määrätä pakotteita, kuten Irania vastaan, ja jopa sallia voimankäytön, kuten Korean sodan (1950-1953) aikana.
Kuka voi liittyä YK: hon?
Liittyäksesi organisaatioon sinun on oltava kansainvälisesti tunnustettu valtio. Mistä tahansa rauhaa rakastavasta valtiosta, joka tunnustaa organisaation peruskirjan ja on valmis täyttämään jäsenyyden asettamat velvoitteet, voi tulla YK: n jäsenmaa. Toinen pääsyedellytys on, että organisaatio päättää itse, pystyykö ehdokas täyttämään sille asetetut velvoitteet.
Uusien YK: n jäsenmaiden maahanpääsy toteutetaan turvallisuusneuvoston suosituksesta, jonka yleiskokouksen tulisi hyväksyä asetuksella. Äänestäessään turvallisuusneuvostossa ehdokasmaa tarvitsee yhdeksän viidestätoista valtiosta äänestämään sen puolesta. Saatuaan suosituksen tapaus siirretään yleiskokoukselle, jossa adoptiopäätöksen pitäisi saada kaksi kolmasosaa äänistä. Maahantulopäivä on päivä, jona päätöslauselma sisällyttämisestä YK: n jäsenvaltioihin hyväksytään.
Siellä on myös tarkkailijan tila, jonka voivat saada sekä tunnistetut että osittain tunnustetut tilat ja valtion kaltaiset yksiköt. Yleensä tätä oikeutta käytetään ennen liittymistä täysjäseniksi (kuten Japani ja Sveitsi) tai jos heillä ei ole laillista mahdollisuutta tulla jäseneksi (kuten esimerkiksi Palestiinan vapautusjärjestö). Tarkkailijan asema voidaan saada yleiskokouksessa saatuaan äänten enemmistön.
