Valtio on monimutkaisin kaikista ihmiskunnan luomista mekanismeista. Jotta se toimisi kunnolla ja ei toimisi väärin, on oltava tietyt hallintavivut. Yksi näistä on hallintojärjestelmän luominen. Tämä artikkeli esittelee lukijalle Valkovenäjän hallintoa ja valtionjärjestelmää.
Peruslaki
Tasavallan nykyinen perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksessä maaliskuussa 1994, ja se sai laillisen voiman kaksi viikkoa myöhemmin - 30. maaliskuuta.
Tämän normatiivisen säädöksen perustana oli Venäjän federaation perustuslakiluonnos vuonna 1993.
Hyväksytty asiakirja on toiminut muuttumattomana yli kaksi vuotta. Mutta ajan myötä jotkut säännökset olivat ristiriidassa nykyisen todellisuuden kanssa. Puhumme Valkovenäjän tasavallan korkeimmalle neuvostolle alun perin annetun toimivallan laajuudesta. Hän voisi esimerkiksi muuttaa perustuslain määräyksiä, nimittää vaalit ja kansanäänestykset, määritellä sotilasopin ja valita myös tasavallan korkeimmat virkamiehet: keskuspankin puheenjohtajan, valvontakamarin puheenjohtajan, yleisen syyttäjän.
Presidentti ja ministerineuvoston edustama hallitus saivat erittäin rajoitetut valtuudet (edes erillisen luvun puuttuminen ministerineuvoston roolia ja valtuuksia koskevasta asiakirjasta osoittaa tämän).
Vuonna 1996 maata ohitti toinen poliittinen kriisi, joka johtui tasavallan korkeimman neuvoston ja presidentti A. G. Lukašenkon (valittu vuonna 1994) välisistä erimielisyyksistä. Hänen aloitteestaan marraskuun lopulla 1996 järjestettiin kansanäänestys, jonka jälkeen Valkovenäjän hallitusmuodosta parlamentaarisesta tasavallasta tuli parlamentti-presidentti. Pääministerin - hallituksen päämiehen - valtuuksia on laajennettu huomattavasti. Nyt hän voisi esimerkiksi nimittää tasavallan korkeimmat virkamiehet, joista keskusteltiin edellä.
Toinen muutos perustuslain määräyksiin tapahtui vuonna 2004 järjestetyn kansanäänestyksen seurauksena, jonka myös tasavallan presidentti aloitti. Sen tulosten jälkeen A. G. Lukashenko sai oikeuden osallistua presidentinvaaliin rajoittamattoman määrän kertoja.
Valkovenäjän hallintomuoto ei ole muuttunut siitä hetkestä nykypäivään.
Korkeampaa oikeusvoimaa koskevan asiakirjan perusmääräykset ovat seuraavat: Valkovenäjän tasavallan perustuslaissa määritetään yhteiskunnan taloudellisen, poliittisen ja sosiaalisen alueen rakenne ja toiminta, vahvistetaan kansalaisten perusoikeudet ja -vapaudet. Se koostuu johdannosta ja 146 artiklasta, jotka on suljettu 9 osaan.
Valkovenäjän tasavallan hallituksen muoto
Klassinen valtion ja lain teoria erottaa useita hallintomuotoja, mutta yleisimpiä niistä on kaksi: monarkia ja tasavalta. Toinen voi olla parlamentaarinen, presidentin ja sekalainen. Kaikki riippuu siitä, kumpi valtioelin omistaa suuremman valtatehon.
Kuten itse valtion nimi osoittaa, Valkovenäjän hallintomuoto on tasavalta.
Sille on luonteenomaista seuraavat seikat:
- valtion päämiehen ja valtion elinten valinta, joka sulkee täysin pois vallan siirron perinnöllä;
- kansalaisilla on laaja valikoima henkilökohtaisia ja poliittisia oikeuksia.
Tasavallan päämies takaa perustuslain sekä ihmisoikeudet ja vapaudet. Hänen henkilössään pannaan täytäntöön sisä- ja ulkopolitiikan tärkeimmät säännökset.
Valkovenäjän tasavallan lainsäädäntövalta
Kuten useimmissa maailman maissa, tasavallan lainsäädäntövaltaa edustaa kaksikamarinen parlamentti - kansalliskokous:
- Alahuone (tai edustajien talo), joka koostuu 110 jäsenestä. Jokainen 21 vuoden ikäinen kansalainen voi tulla varajäseneksi. Ehdokkaan on saatava enemmän ääniä vaalipiirissä, josta hän toimii (enemmistöjärjestelmä). Tälle parlamentin parlamentille on annettu riittävän laajat valtuudet, esimerkiksi edustajat voivat harkita ja hyväksyä lakiesityksiä, ja heillä on myös oikeus ilmaista epäluottamuslause hallitukselle ja nostaa syytöksiä presidenttiä vastaan. On uteliasta, että ensimmäisen edustajainhuoneen kokoonpanoon kuuluivat vuonna 1996 hajotetun ylimmän neuvoston jäsenet.
- Parlamentin ylähuoneessa (tasavallan neuvosto) on 64 jäsentä, joista 56 valitaan ja presidentti nimittää 8 jäsentä. Neuvoston päätehtävänä on hylätä tai hyväksyä alahuoneen esittämät lakiesitykset. Siksi vain todella tärkeistä ja hyvin kehitetyistä säädöksistä tulee lakia. Ylähuone päättää myös erottaa presidentin virkaan.
Koska Valkovenäjän hallitusmuoto on presidenttitasavalta, kansalliskokouksen osanottajat valitaan yleisellä salaisella äänestyksellä 4 vuodeksi.
Molempien talojen jäsenillä on parlamentaarinen koskemattomuus koko toimikauden ajan.
Presidentti, hänen valtuutensa
Valkovenäjän tasavallan ensimmäinen presidentti ja käytännössä muuttumaton johtaja oli Aleksanteri G. Lukašenko, joka valittiin virkaan heinäkuun 1994 alussa.
Kuten edellä mainittiin, valtionpäämiehellä ei aina ollut niin laajaa toimivaltaa kuin nyt. Ennen vuoden 1996 kansanäänestystä melkein kaikki valta annettiin tasavallan korkeimmalle neuvostolle. Ja vasta melko kovan poliittisen kamppailun jälkeen Valkovenäjän hallitusmuoto muuttui parlamentaarisesta hallintotavasta, mikä osoittaa valtionpäämiehen merkittävän roolin julkisessa elämässä.
Presidentin tärkeimmät valtuudet (koko luettelo on kirjattu erilliseen perustuslain lukuun):
- Se voi kutsua koolle kansanäänestyksiä, parlamentin vaaleja ja paikallisia edustajaelimiä sekä hajottaa jaostoja.
- Nimittää pääministerin ja määrittelee hallituksen rakenteen.
- Nimittää yhteisymmärryksessä parlamentin ylähuoneen kanssa korkeimpien, perustuslaillisten ja korkeimpien taloustuomioistuinten puheenjohtajat ja tuomarit.
- Osoittaa kansalaisille ja parlamentille.
- Päättää kansalaisuuden myöntämisestä / päättämisestä, antaa turvapaikan.
- Hän on maan armeijan päällikkö.
Presidentti voi olla tasavallan kansalainen, kun hän on täyttänyt 35 vuotta, jonka on täytynyt olla asunut valtiossa vähintään 10 vuotta ennen vaaleja ja jolla on oltava äänioikeus.
Hänet valitaan viiden vuoden toimikaudeksi alueellisella, vapaalla ja tasa-arvoisella äänestyksellä.
Tasavallan toimeenpano - ja oikeuslaitokset
Maan toimeenpanovaltaa edustaa hallitus - ministerineuvosto pääministerin johdolla. Valkovenäjän tasavallan perustuslaissa vahvistetun hallintomuodon ansiosta kaikki jäsenet nimittää presidentti. Vuodesta 2014 A.V. Kobyakov on toiminut tässä pääministerinä.
Hallitus koordinoi työtä ja on vastuussa sille alaisten ministeriöiden, komiteoiden ja osastojen toiminnasta.
Valkovenäjän tasavallan perustuslain 107 artiklassa säädetään ministerineuvoston toiminnasta:
- Sisä- ja ulkopolitiikan doktriinien kehittäminen, toteuttaminen.
- Maan talousarvion kehittäminen antamalla presidentille raportti sen toteuttamisesta.
- Yhtenäisen talous-, talous-, luotto- ja valtion politiikan toteuttaminen kaikilla elämän aloilla.
Kuten muuallakin, Valkovenäjän oikeuslaitosta käytetään alueellisuuden ja erikoistumisen periaatteisiin tuomioistuinten kautta.
Oikeusjärjestelmää edustavat seuraavat linkit: ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet (kaupunki- ja piirioikeudet), alueelliset tuomioistuimet, Minskin kaupungin tuomioistuin, tasavallan korkein ja perustuslakituomioistuin, taloustuomioistuimet.
Poliittiset puolueet
Valkovenäjän tasavallan presidentinhallintamuoto mahdollistaa puoluejärjestelmän. Puolueita on vähän, ne eivät osallistu aktiivisesti valtion poliittiseen elämään. Tämä johtuu osittain valtion kehittämästä voittoa tavoittelemattomia organisaatioita koskevasta politiikasta: jo vuonna 2011 maan rikoslakiin annettiin säännös, jossa määrätään vastuu ulkomaisen käteisapun käytöstä.
Jos uskot lähteitä, Valkovenäjällä on nykyään yli tusina poliittista puoluetta, joista osa tukee valtion virallista politiikkaa:
- Valkovenäjän kommunistinen puolue;
- Valkovenäjän maatalouden puolue;
- Valkovenäjän sosiaali- ja urheiluseura;
- Republikaanien puolue;
- Valkovenäjän työ- ja oikeuspuolue;
- Valkovenäjän isänmaallinen juhla.
Jotkut heistä eivät tue nykyisen presidentin politiikkaa:
- Reilun maailman puolue;
- Vihreä puolue;
- Konservatiivinen kristittypuolue;
- Yhdistynyt siviilipuolue;
- Puolue "Valkovenäjän kansanrintama";
- Gramada-puolue (sosiaalidemokraattinen).
On edelleen rakentavaa vastustusta puolueita:
- Suosittu sosiaalidemokraattinen puolue;
- Liberaalidemokraattinen puolue.
Paikallishallinto
Valkovenäjän poliittiseen järjestelmään kuuluu paikallishallinnon järjestäminen. Vuonna 2010 hyväksyttiin Valkovenäjän tasavallan laki "Valkovenäjän tasavallan paikallishallinnosta ja itsehallinnosta", jossa asetettiin paikallisviranomaisten järjestämisen perusperiaatteet.
Paikallishallinnon pääyhteys on paikallisneuvostot. Ne on jaettu kolmeen tasoon:
- Ensisijainen, johon kuuluvat kylän, maaseudun ja kaupungin (piirin alaiset) neuvostot.
- Perus, sisältää kaupunkien (alueelliset alaiset) ja piirineuvostot.
- Alueellinen, kokoonpanossaan alueneuvostot.
Nykyiset paikallishallinnot vastaavat alaistensa alueyksiköiden talous- ja sosiaalipolitiikasta, hyväksyvät talousarvion ja raportoivat sen toteuttamisesta.
